| Anna Sahlsten (1859-1931): Kolme kahvia juovaa mummoa |
Vaikka maailma muuttuu, niin jotain pysyvää meillä on. Päivän kahvihetki yhdistää meidät menneisiin asioihin ja sukupolviin. Kahvihetki on rauhan hetki, onnen hetki arkipäivässä.
Kiireettömän sunnuntaiaamun kahvipöydän voi kattaa jo lauantai-iltana.


4 kommenttia:
Voi miten suloinen astiasto. Niin nätti!
Äidillä on vähän samantyyppinen mökillä. Ne on osittain hänen mummolta perittyjä :)
Kiitos, sisäinen mummoni haluaa elää vanhojen asioiden kanssa.
Harrastan tuota samaa ihan useinkin. Katan itselleni ruokailuun lautasliinoja myöten sekä jälkiruokakahvit sekä -leivonnaisen vapaapäivän kunniaksi. Jos sattuu vielä hämärä, sytytän myös kynttilän. Miksei nauttisi kauniista kattauksesta ja astioista.
Niin, astiat ovat tarkoitettu paitsi käytettäväksi myös iloksi.
Lähetä kommentti