Kävin peruskoulun yläasteen Peltolan koulussa Tikkurilassa. Vuosikerta 1966 oli Vantaan ensimmäinen ikäluokka, joka ei enää käynyt kansakoulua vaan peruskoulun. Mennyt kansakoululaitos joutikin väistymään, se oli kansaa eriarvoistava.
 |
| Ritu (vararehtori) ja Esko (rehtori), nykyiset eläkeläiset, pitivät kauniin puheen Peltolan koulun 40-vuotisjuhlassa. |
Peltolan yläaste täytti 40 vuotta ja kutsui vanhat opettajat ja oppilaansa juhlaan.
Kävin entisessä koulussani ensimmäistä kertaa yli kahteenkymmeneen vuoteen. Mukana olivat koulukaverit Sari ja Pia, molemmat ovat yhä parhaita ystäviäni. 40-vuotisjuhla oli nostalginen kokemus.
Peltola, josta lähdimme vuonna 1982, jätti hienoja muistoja. Saimme hyvää opetusta uudessa modernissa koulussa, jossa nuori opettajakunta rakensi innolla upouutta peruskoulujärjestelmää. Työstään motivoituneet opettajat välittivät ja kannustivat, ja me oppilaat kasvoimme aikuisuuteen sallivassa, vapautta antavassa ilmapiirissä, joka rohkaisi omien kykyjen käyttöön.
Entisten oppilaiden juhlapuheissa tuli esille, mikä vaikutus kannustavalla opettajalla on nuoren uravalinnalle. Eräs oppilas kertoi, että hänestä ei olisi tullut taide- ja käsityöammattilaista ilman kuvismaikan uskoa nuoren lahjoihin. Entinen köksänmaikkamme muisti heti ystäväni Sarin poikkeuksellisen positiivisena ja tomerana oppilaanaan. Sari toimii nyt yrittäjänä ravitsemusalalla. Yläasteen matematiikanopettajani kannustus oli varmasti syy siihen, miksi minä päädyin opiskelemaan matematiikkaa ja tietojenkäsittelyä. Opettaja oli myös juhlassa ja muisti meidät, eikö ole ihmeellistä, vielä kolmenkymmenen vuoden ja tuhansien oppilaiden jälkeen.
Tässä me ystävykset olemme Peltolan koulun käytävällä.
 |
| Sari, Pia ja minä. Asuni on esitelty aiemmin täällä. |
Siteeraan eläkkeellä olevan entisen rehtorini Esko Leinon hienoa juhlapuhetta.
Mikä tekee suomalaisesta peruskoulusta erinomaisen?
- Erinomainen opettajisto. Opettaja on opetuksen laatuun vaikuttavista asioista merkittävin, ja Suomessa he ovat loistavia. Suomalaisilla opettajilla on harvinaisen korkeatasoinen koulutus. Myös ala-asteen opettajilla on korkeakoulututkinto, mikä on lähes ainutlaatuista maailmassa. Suomessa vain parhaimmisto pääsee opettajiksi, sillä kaikista korkeakouluun hakijoista vain 10% hyväksytään.
- Koululaitoksen ylhäältäjohtaminen ei ole liian raskasta. Osaavat opettajamme voivat vaikuttaa mm. opetussuunnitelmaan, koulun valinnaisaineisiin ja opetusmenetelmiin. Heidän osaamistaan hyödynnetään siis tehokkaasti, se on oppilaiden parhaaksi.
- Suomi on harvoja maailman maita, joissa ei ole alueellisia eroja oppimisessa. Pohjois-Suomessa pärjätään yhtä hyvin kuin Etelä-Suomessa. On hienoa, että järjestelmä on oppilaille tasa-arvoinen tässäkin asiassa.
- Heikosti menestyvien oppilaiden osaamistaso on meillä huomattavasti korkeampi kuin muissa maissa. Se johtuu siitä, että meillä on oppilaita tukevia järjestelmiä, kuten erityisopetus tai tukiopettajat. Erityispalveluita ei ole saatavilla joka maassa, voimme olla ylpeitä että meillä tuetaan oppilaita erilaisissa oppimisvaikeuksissa. Lukihäiriöinen voi muualla jäädä lukutaidottomaksi, mutta ei jää Suomessa.
Pisa-tutkimus on kansainvälinen koulutuksen tasoa mittaava tutkimusprojekti. Siihen on osallistunut tuhansia suomalaisia yläasteen oppilaita, tutkimus vertaa säännöllisesti 15-vuotiaiden koulutaitoja eri maissa. Jo ensimmäisessä Pisa-tutkimuksessa Suomi oli ylivoimaisesti paras. Joka kolmas vuosi uusittavassa tutkimuksessa suomalaisilla on aina ollut yhteispisteiltään maailman paras osaaminen, 70 maan joukossa.
 |
| Muistoja Peltolasta. Vasen yläkuva: Jorre, alakuvassa Anttu. Oikea yläkuva Jouni ja minä, alakuvassa rehtori Esko Leino sekä ystäväni Sari ja Pia. |
