Muotisalonki on paussilla

Olen pienellä matkalla, Muotisalongissa on viikon verran taukoa. Tauon aikana täällä julkaistaan päivittäin automaattipostauksena erilaisia naiskuvia.

Ranskalainen Marie Laurencin (1883-1956) maalasi herkkiä, kalpeita naisia tummin surusilmin. Laurencinia ihaili mm. Helene Schjerfbeck, jonka tuotannossa on joitakin samanlaisia piirteitä kuin hänellä.

              

Marie Laurencinin maalauksia             

Epämuodollisen iltatilaisuuden asu

Minäkin pääsin pikkukenkäilemään perjantaina rennonpuoleiseen iltatilaisuuteen (lue: kissanristiäisiin). Toivotaan että pikkukenkien ulkoiluaika alkaisi pian, asut ovat paljon kauniimpia niissä kuin talvisaappaissa.

Mekko Hilda Viola, kengät ja laukku ovat Rooman tuliaisia.

Rooman kenkiä...

Toivotan teille kaikille keltaista ja pirteää pääsiäisen odotusaikaa, lähden pienelle lomalle ja Muotisalonkiin on tulossa paussi.

Huomaisikohan edes joku, että kynnet on sävy sävyyn puhelimen kanssa...

Poissaollessa seurailen sivustokommentteja, sillä olen hankkinut Nokian Lumian. Ja millainen puhelin on? En voi haukkua Lumiaa, perustoiminnot ovat ok. Mutta softasta näkee huolimattoman, liian nopean toteutuksen, ikäväkseni en voi puhelinta paljoa kehuakaan. Verrattuna Samsungiin ja iPhoneen, kilpailijat menevät yhä monissa asioissa Lumian edelle, Nokialla ja Microsoftilla on yhä paljon tehtävää. Puhelimen punainen magenta on kuitenkin nätti väri!

Picasso:Tyttö peilin edessä 1932

Gina Tricot: shokkivärit saapuneet, ja himmeätkin

Neon jeans 29,95

Viime kesänä muoti jo hieman totutteli meitä kirkkaisiin väreihin. Nyt värit ovat sitten jo räjähtäneet käsiin. Gina Tricot'ssa häikäisi niin että melkein olisi tarvinnut aurinkolaseja.

Muoti on kansanvälistä, värit ovat muotia melkein kaikkialla maailmassa yhtä aikaa. Kirkkaat kankaat ovat kaikkein eniten edukseen voimakkaassa valossa, vaikka lämpöisissä maissa joissa aurinko loistaa kunnolla ja muuttaa ilman läpikirkkaan hohtavaksi.  Mutta Suomen kesässäkin värit luovat kivaa kesäfiilistä.

Tätä kirjoittaessa ulkona satoi vielä rännän näköistä vettä pimenevässä kevätillassa, aika kontrasti GT:n  ilotulitukseen verrattuna.




Kaikkea vapaa-ajan vaatetusta,kuten  t-paitoja ja urheiluvaatteita, löytyy rohkealle pukeutujalle neonväreissä.

Jos meni pupu pöksyyn julkiseen neonesiintymiseen, niin väriterapian voi aloittaa yksityisestikin, neonalusvaatteista.

Jos neon ei nappaa, himmeääkin himmeämpi pastilli on toisen ääripään vaihtoehto. Muodikkaaksi laskettavat pastillivärit ovat tulevalle kesälle huuhtoutuneet lähes näkymättömiksi.

Gna Tricot

Neon laittaa epäröimään, mutta kirkkaita värejä aion käyttää keväällä ja  kesällä, entä sinä?

Maltillisen värin arkiasu

Paita Halonen, hame HM. laukku Desigual, kengät Skopunkten

Mustaa olen pukenut jo niin paljon että välillä ruskea-oranssia.

HM-hame on menneen syksyn valikoimasta, joten juuri nyt en surffaa muodin vihoviimeisimmällä harjalla, mutta menköön.  Ihan vielä en sateisena ja harmaana auenneeseen kevätpäivään suurempia väri-ilotulituksia viitsinyt pukea.

Ei ollut tämän parempaa kenkäkuvaa, kuva on viime syksyltä. Tykkään näistä saappaista, sopivat loska-arkeen.

Keväinen shortsiasu

Kävin ystäväni Pian luona hiusvärjäyksessä. Samalla kuulin viimeisimmästä tukkamuodista. Letitys on nyt muotia.

Tässä on teille aika helppo muotikikka kokeilla. Muodissa on löysästi rakennettu, saa olla jopa hieman sotkuinen, takaletti. Pia näyttää mallia.

Piasta on tullut kyselyjä, tiedoksi että Pia toimii kampaajana Järvenpään keskustassa, Venny's kampaamossa, osoite Postikatu 10/Venny Soldanin Raitti.

Pian saa kiinni ja käyntiajan voi varata: , puh. 050-344 3838.

Tyytyväisesti 20 vuotta asiakkaana olleena uskallan lämpimästi suositella Piaa kampaajaksi.

Neule Lindexin meneillään olevasta kampanjasta, shortsit HM

Pian päällä on tämä Lindexin neule, 19,95. Netissä se on jo loppuunmyyty, mutta liikkeissä voi vielä olla.

Get The Look, kengät ja muuta mainoksista poimittua

                                              
Kaikkialla on mainoksia jotka yrittävät vaikuttaa meihin.

Ymmärrys mainosten tavoitteista, käytetyistä keinoista sekä terve kriittisyys on nykykansalaisen perustaito.

Tämä mainoskuva ballerinoista on HM-vaateketjun nettikaupasta helmikuulta 2012. Tietosivujen, mainosten ja nettikaupan välinen raja on hämärtynyt niin, että nettikauppojen sivuja selaillessa ei aina miellä katsovansa mainoskuvia.

Tämän ballerinainoksen tekstiin, kuvan alle on kirjoitettu:

 

"Vihdoin on aika kaivaa esiin ballerinat ja tasapohjaiset kengät! Laaja ja värikäs valikoimamme tuo tyyliä kevääseen. Mukana on myös korkokenkiä, joko kiilamallina tai tavallisena."

Kun kuljettaa hiiriosoittimen kuvan päälle, kuvan keskelle avautuu teksti "Get The Look" - Klikkaamalla näet lisätietoja yksityiskohdista.", klikkaus siirtää katsojan tieto- ja ostossivulle.

HM-bikinimainos.
Mikään tässä kropassa ei ole todellista.

Ballerinamainos ja nämä mallikuvat ovat kuvakäsiteltyjä. Tarkka katsoja näkee ballerinoista, että värit ovat epäluonnollisen kirkkaat ja selkeät, ja että kenkien ulkopinnat ovat epäluonnollisen tasaiset. 

HM-ketju on tunnustanut käsittelevänsä kaikki mainoskuvansa. HM on mennyt niin pitkälle, että heidän bikinimalleillaan vain pää on oikean ihmisen, vartalot ovat tietokoneella luotuja ihannefiguureja. Ketju on saanut asiasta kritiikkiä, kun edes mallivartaloinen nainen ei mainostajalle enää kelpaa.

Kuvakäsittelyä harrastavat kaikki liikkeet, enää ei ole olemassa käsittelemättömiä mainoskuvia.

Andy Warholin taideteos ja ballerinamainos



Andy Warhol:Shoes, 1980-81

Taideteosten kopiointi ja taiteen ideoiden hyödyntäminen on yleistä mainonnassa, tämäkin mainoskuva on hyvä esimerkki. HM:n mainoskuvasta voi lähes varmana asiana päätellä, että se on kopioitu Andy Warholin teoksesta Shoes. 

Warholin teoksen taustaväri on musta, mutta mainokseen taustaan on valittu heleän vaaleansininen. Taustaväri tuo katsojan mieleen valoisan ja ilmavan kevättaivaan. Kevätsesonkiahan tässä mainostetaan.

Voisi sanoa että mainoksessa on aavistus samaa tehoa kuin Warholin teoksessa. Molemmat vetoavat naisellisuuteen ja tehokeino on kengän kuvan toistaminen. Mainoskuvan katsoja voi hyvinkin harhautua ajatuksissaan ihailemaan kuvakokonaisuutta unohtaen katsovansa mainosta. Tähän mainoskuvaan voisi syntyä samaa ihailua tai hurmaantumista kuin taideteokseen, mikä on mainostajan tietoinen tavoite.

Miten kenkiä myydään

Naisten kengille on luotu erilaisia symbolisia merkityksiä, kuten punainen naisten korkokenkä voi kuvata erotiikkaa, naisen paheellisuutta tai kevytkenkäisyyttä. Naisten kenkiin yhdistetään naiseus, tyylikkyys, kauneus, estetiikka ja elämässä menestyminen. Sinkkuelämää -sarjaa katsoneet ainakin tunnistavat ilmiön, jossa naisten kengille annettiin tämäntyyppisiä merkityksiä. Sarja käynnisti suuren kenkäbuumin, käyttämällä samanlaisia kenkiä kuin tyyli-ikoniksi nostettu päähenkilö Carrie katsoja samastui häneen itsekin.

Mainonta hyödyntää naisten haaveita ja kenkiin liitettyjä sivumerkityksiä. Myynninedistyssanoma on mennyt perille, tunnetut luksusmerkkikengät edustavat innokkaille ihailijoilleen suurta taidetta ja parhainta tavoiteltavaa kauneutta, "oikeaa tyyliä".

HM:n ballerinamainos vetoaa kengille synnytettyihin lisämerkityksiin, ja myös mainosteksti ohjaa kuvan tulkintaa tähän haluttuun suuntaan. Teksti kertoo lukijalle suorasanaisesti että kenkäpari "tuo tyyliä", kenkien avulla on mahdollista saada toivottava ulkoasu, "Get the look".

Mainoksen teksti ankkuroi käyttäjän valitsemaan katsomalleen kuvalle vain tämän yhden merkityksen. Mainoksen implisiittinen sisältö lienee jotakuinkin "Ostamalla H&M kengät edustat oikeaa tyyliä.".

Siksi katson mieluummin Warholin taideteosta, silloin saan itse päättää minkälaisen merkityksen haluan kuvalle antaa. Mainoksen tavoite on aina edistää myyntiä, ja kaikki maijnokseen liitetyt sanomat tukevat vain tätä yhtä tavoitetta.

Get The Look 

"The President drinks Coke, Liz Taylor drinks Coke, and just think, you can drink Coke too."

                                                                                                                                        -Andy Warhol

Suuret vaateketjut hyödyntävät markkinoinnissaan samoja argumentteja kuin luksustuotteet. HM-mainoksessa toteutuu omintakeisesti se Warholin huomio, että elämme maailmassa, jossa rikkaat ja köyhät haaveilevat samoista asioista ja käyttävät samoja tavaroita ja tuotteita.

Mainostajat osaavat hyödyntää sen, että haluamme samastua kauniisiin, rikkaisiin ja kuuluisiin ihmisiin, että haluamme olla samanlaisia kuin he, millaisena media heidät esittää.

 

Mielenkiintoinen on se nykyajan ilmiö, että mediassa ja kansalaisharrasteissa tavaroita kehutaan ja esitellään mainoskuvin, pyyteettä. Me edistämme, myös Muotisalonki, kaupallisten yritysten myyntiä saamatta vastiketta.

Miksi harrastamme muotia näin? Ehkä siksi, että mainosten maailma ja kauneusbusiness on aika valloittavaa ajanvietettä. Kuten Warholin ja ballerinamainoksen vertauksessa esitän, mainosten maailma lähestyy taiteen kauneusarvoja, mutta helpolla, kansantajuistetulla tavalla. Ja muoti tulee meidän luoksemme, siltä ei voi välttyä. Taiteen ääreen sen sijaan pitää mennä erikseen.

Mainosfantasioissa nainen tai ihailtu julkkis on koulutettu, menestyvä, kaunis, tyylikäs ja onnellinen äiti ja uraohjus unelmavertaloineen. Haluamme nähdä ja matkia tällaisia naisia. Ehkä ajattelemme, että kun ostamme tuotteen, tai kun ilmoitamme käyttävämme samaa tuotetta kuin julkkis, mekin kuulumme supernaisten joukkoon. Tai ehkä haluamme haluamme miellyttää ja saada muilta ihailua 'oikealla tyylillä'. Tai ainakin, haluamme antaa itsestämme hyvän kuvan muiden silmissä

.

 

 

Muotia (tarkoittaa usein melkein samaa kuin mainoksia) seuraava saa olla koko ajan tarkkana. Pitää valvoa, että ei määritä omaa ihmisarvoaan mainosten ja viihdebisneksen pinnallisten arvojen mukaan. Käsitellyn ideaali-ihmisen kuvan ja oikean ihmisen välillä on eroa, eikä siihen menestymisen, rikkauden, laihuuden ja nuoruuden ihannointiin johon meitä ohjataan kannata pyrkiä mukaan,  tai saa lähinnä onnettoman ja epäonnistuneen olon itselleen. Mainoksissa ja muotijutuissa ei ole esillä se totuus, että ihmisarvo ja onni muodostuu ihmisen henkisten ominaisuuksien mukaan, ei ulkoisista asioista tai pukeutumistyylistä.  Mainokset antavat vain ymmärtää, että tavaran ostaminen ja omistaminen toisi onnen.

Jos tuntuu että mainokset hyväksikäyttävät meitä, niin mekin voimme hyväksikäyttää mainoksia, ja nauttia muodin fantasiamaailmasta, mutta asettamatta itsellemme ostopakkoa ja paineita seurata epäterveitä pinnallisia normeja. Oikealla paikallaan, pukeutumisharrastus on mukavaa ja esteettistä mielihyvää antava asia, meilläkin oli vain hauskaa ystäväni Pian kanssa, kun olimme ballerinoja ostamassa.            

Aleksi 13:Shopbailut ke 28.3 asti

Kävin ystäväni kanssa Aleksi 13 -liikkeen alennuspäivillä, joita he mainostavat Shopbailut nimellä. Kuka etsii edullisia käyttölaukkuja, hänen kannattaa mennä paikalle. Kenkiä ja vaatteitakin on kivasti alessa, selaa alennusmyynnin myyntikatalogi täältä.

Vaihtelun vuoksi pyysin ystävääni etsimään valikoimasta suosikkilaukkujaan ja kuvasin ne teille. Mutta tietenkään nämä kaunottaret eivät ole alennuksessa, laukun ja lompakon setistä saa pulittaa 300 euroa.

Setti noin 300,- (laukku 200,-, lompakko 100,-)  Aleksi 13

Setti noin 300,- Aleksi 13 

Kelpaisi mukaan pikkumatkalle, hinta 120,-

Jätin nuo 300 euroin setit odottamaan lottovoittoa (viis ja varakin riittäisi..) ja ostin niiden sijaan alennuksessa olevia mustia käyttölaukkuja arkeen peräti kaksin kappalein.

Mustaa  laukkuani saa kahdessa muussakin värissä:

Laukku vasemmalla 15,- laukku oikealla 26,95, Aleksi 13

Arkiasu

Kaikki vaatteet HM, saappaat 80-luvulta

Perheenäiti Greta Sahlin (1897-1993) rakasti ja piirsi ja maalasi kukkia koko elämänsä ajan. Tänä päivänä  hän on yksi korkeimmalle arvostettuja suomalaisia kukka-asetelmamaalareita.

Greta Schalin (1897-1993): Kukka-asetelma

.

Katso lisää

• Melkein sama asu
• Sama takki, toinen asu

Jalas:työ- ja kävelykenkiä

Kumpi on tärkeämpi, kengän ulkonäkö vai  ergonomiset ominaisuudet?  Parasta olisi tietenkin jos saisi molemmat, mutta seisomatyötä tehdessä arvostaa kengän turvallisuutta, toimivuutta ja käyttömukavuutta. 

Messuilla vastaani tuli suomalainen yritys Jalas, joka valmistaa kävelyyn sopivia jalkineita panostaen kenkien ominaisuuksiin, naisten mallistossa ulkonäkökin on huomioitu.

Nämä uutuusmallin kengät näyttivät todella mukavilta, esittelijä tietenkin myös kehui niiden toimivuutta. Hieman aloin uskoa, kun katsoin kengänpohjan oivaa muotoilua.

Samalla pohjallisella valmistetaan kolmea eri uutuusmallia. Kaikki mallit ovat vasta tulossa myyntiin tänä keväänä. Hinnat noin 80- 100 euroa.

Jalas valmistaa työkenkiä mm. keittiö- ja sairaalahenkilökunnalle.  Jalaksen työkengät vaikuttavat mainioilta, mutta minulla ei ole niistä kokemusta oikeassa työkäytössä. Onko jollakin teistä?

Julkkiskokki Sara on palkattu naisten Jalas Gram-ammattikenkämalliston mannekiiniksi.

Katso lisää

• Jalaksen sivustot ja jälleenmyyjät
• Ruotsalaisia puukenkiä

Messuvieraan asu

Tältä näytti KAW-yhtiön ständi. Siis Kalakukko Airways. Unohdin kysyä saisiko KAW-lentoyhtiössä stay-bonuksia, kun olen vähän etsiskellyt uutta työpaikkaa, sellaista jossa minullekin maksettaisiin työhöntulo- ja työssäpysymisbonuksia.

Savon seudun elintarvikeyrittäjät olivat rakentaneet itellleen "Kalakukko Airways -lentoasema" -ständin.

Terveisiä messuilta! Ystäväni kutsui minut vierailulle Helsingin messukeskukseen, suurkeittiö- ja ravintola-alan ammattilaisten messuille Gastroon,  missä valitaan mm. vuoden kokki. Tänä vuonna tittelin voitti Eero Vottonen Helsingin G.W. Sundmans  -ravintolasta.

Mekko Tigerof Sweden, avokkaat Itäkeskuksen Hansasillan pieni kenkäkauppa

Kertokaa, miten messuvieraan pitäisi pukeutua? Oppaita asiassa ei taida olla, mutta satunnaisen messuvieraan ei kaiketi tarvitse noudattaa samoja pukeutumiskoodeja joita työssä olevat yritysten edustajat seuraavat, vieraan pukeutumisessa lienee kyse lähinnä kohteliaisuudesta. Ammattilaiset ovat rakentaneet isolla vaivalla upeat ständit, joten huomaavainen kävijä panostaa sen verran, että ei lytistä tyylikkäiden osastojen tunnelmaa omalla olemuksellaan. Vaikka tottakai ständeillä työskentelevät ammattilaiset kutsuvat kaikki vierailijat iloisesti sisään ihmisten vaatteisiin katsomatta.  

Tässä olen lähdössä messuille, pikkukengät ovat mukana mustassa kassissa.

Takki ja laukku tuliaisia Roomasta, saappaat DinSko

Kaulakoru Glitter

Kivaa oli, kiitos siitä messukavereille ja esittelijöille.

On hienoa, että Suomessa on muutakin elintarviketuotantoa kuin suurtehtaat eineksineen. Nämä einestoimittajat ovat omineet jo äitimme ja isoäitimmekin. On mummon lihapullaa, isoäidin kastiketta, äitien tekemää ruokaa ja vaikka mitä. Tarkoitus on kai liittää mielissämme yhteen maukas kotiruoka ja nuo valmisruoat, ja saada meidät uskomaan että eineksellä osoitamme perheelle aitoa rakkautta ja huolenpitoa. Mutta kokemukseni mukaan sellaisia tuotteita,  missä viitataan vanhempiin tai isovanhempiin, kannattaa  välttää,  eivät ne todellakaan  maistu samalle kuin oman isoäidin kokkaus, ylikehusanoin myytävästä einesmössöstähän niissä vaan on kyse.

Mutta suomalaiset ruoka-alan ammattilaiset ovat huippuhyviä työssään, esteetikon silmä lepäsi katsellessa messujen kauniita ruokaesillepanoja.

Myllyn paras -kuningatarlevypiirakka ja ruisvuokaleipä kauniisti jälkiruokina.

Uskomattoman hyvää juustoa,  myy Helsingin kauppahalli

Ateneum: Carl Larsson, hyvän elämän jäljillä -näyttely 29.4.2012 asti

Jos hyvä elämä tarkoittaa sinulle perhettä, kaunista kotia, luontoa tai puutarhaa, Carl Larssonin näyttely on sinulle varmasti tunteita nostattava kokemus.

Ett hem, ruotsalainen ihannekoti

Carl Larssonin tuotantoon kuuluu paljon idyllisiä kotiaiheisia teoksia, jonka vuoksi taiteilija on yhä tänään suuren yleisön suosiossa.

Teoksessa alla Larssonin perheen ruokasali on katettu, kun kotiin odotetaan vieraita iltaa viettämään. Kuuntele ääniopas teoksesta täällä.

Carl Larsson: Pieni viirapeli-ilta, 1901.

Larsson meni naimisiin rakastamansa Karinin kanssa opiskellessaan Ranskassa 1880-luvulla. Koti ja perhe olivat sittemmin taiteilijan elämän tärkeimmät asiat. Larssonin perhe eli maaseudulla, varakkaan vaimon Karin Bergöön suvulle kuuluneessa Lilla Hyttnäsissä Taalainmaan Sundbornissa.

Larssonin koti ei edusta aikansa keskivertokotia. 1800-luvun lopussa, ja vuosisadan vaihteen jälkeen Ruotsi oli yhä varsin köyhä maa. Suurin osa kansasta kuului köyhään maaseutu- ja teollisuusväestöön. Yhteiskunnassa vallitsi monia epäkohtia, ja sosialistinen aate kasvoi köyhälistön parissa aiheuttaen yhteiskunnallista levottomuutta.

Mutta kansan pikkuhiljaa vaurastuessa Larssonin ihannekodin sanoma levisi laajalle.  Larssonin kodista tuli tavoiteltavan ruotsalaiskodin malliesimerkki. 

Äiti ja lapset

Carl Larssonin perheessä lasten ja äidin rooli oli ajan ihanteen mukainen. Carl Larsson ajatteli erittäin konservatiivisesti naisten asemasta, eikä halunnut taiteilijakoulutuksen saaneen vaimonsa harrastavan ammattiaan.

Carl Larsson:Karin lukee, 1885

Karen oli aktiivinen koti-ihminen, joka hyödynsi taiteilijakoulutustaan perheensä parhaaksi. Hänen kätensä jälki näkyy mm. kodin kukka-asetelmissa, sisustuksessa, kattauksissa sekä perheen kauniissa vaatteissa, jotka Karin itse ompeli.

Ruotsalaisiin hyveisiin kuuluu huolehtia lapsista hyvin, kasvattaa ja pukea heidät mallikkaasti. Carl Larssonin lapset edustavat tätä kulttuuria parhaimmillaan. Heidät nähdään monissa teoksissa tunteisiin vetoavina, suloisina ja kiltteinä olentoina sievissä asuissaan. Usein he usein joko hartaasti opiskelevat tai leikkivät viattomasti.

Carl Larsson:Lastenkamari

Kodin interiööri

Larssonin interiöörikuvista on tullut lämpimän ja onnellisen ruotsalaiskodin vertauskuva. Tämä ihannekoti on siisti, puhdas, järjestelmällinen, toimiva ja kodikas.

Larssonini kodin perinteinen sisustus oli perheen tietoinen vastareaktio aikansa teollisuus-tuotannolle, jota tuon ajan taiteilijapiireissä haukuttiin industrialistiseksi mauttomuudeksi.

Kertaustyylien aika oli tuonut muotiin vanhojen tyyliesineiden keräilyn. Useat kodin huonekalut ovat vanhoja ruotsalaisia perintöhuonekaluja, joita pariskunta itse maalasi ja kunnosti. Lisäksi he suunnittelivat ja valmistivat itse huonekaluja. 

Pariskunnalla oli muoto- ja värisilmää. Eräs syy Larssonin aikaa kestävään maineeseen on kodin ajattomasti ihastuttava irtaimisto. Kodin esineistöä ja huonekaluja on kopioitu paljon, yhä tänään.

Ruotsalainen maalaismaisema, piha ja puutarha

Larssonin ajan Ruotsi teollistui ja kaupungistui, mutta samalla nousi esiin epäviihtyisä teollisuus- ja kaupunkiympäristö sosiaalisine ongelmineen.  Uudet sosialistiset aatteet olivat jo nousseet tärkeiksi yhteiskunnallisiksi kysymyksiksi.

Köyhäksi tukholmalaispojaksi syntynyt Larsson halusi sulkea oman elämänsä ulkopuolelle nämä asiat.  Hän nosti maaseudun elämän, luonnon ja puutarhan omaksi vaihtoehdokseen hyvälle elämälle.

  
Larssonin teoksissa maalaiselämää kuvataan idyllisesti kaikkina vuodenaikoina. Luontomaisema ei ole teosten tärkein sisältö, vaikkakin idyllisellä maalaismaisemalla on tunteita, erityisesti kansallisuustunnetta, nostava vaikutus.

Larssonin teoksissa maisema toimii usein taustana hyvinvoiville ruotsalaisille ihmisille.

Larsson asetti maalaiselämän paitsi ihmisten, myös eläinten kannalta oikeaksi ympäristöksi, koska eläimet voivat maaseudulla elää vapaina eivätkä häkeissä. Larssonin maalaisidylli kuvaa elämän turvallisuutta, rauhallisuutta, onnea ja luonnonmukaisuutta.

Luontomaiseman lisäksi Larssonin teoksissa nähdään ruotsalaista maalaispitäjän arkkitehtuuria puutaloineen ja puutarhoja, joissa kukkivat perinteiset ruotsalaiset perennat.  Pihapiirit ovat kuvatut lämpimän idyllisiksi.

Porvarillinen elämäntapa 1800-luvulla

Köyhästä taustastaan huolimatta Carl Larsson nousi sosiaalisessa asemassaan porvarilliseen luokkaan, ammattinsa ja varakkaaseen kauppiassukuun kuuluneen vaimonsa avulla.

Tuntuu että kaikki 1800-luvun porvarillisen elämäntavan eri puolet ovat löytäneet tiensä Larssonin kuvaamiksi. Kauniisti, ehkä ruotsalaiseen kansallispukuun puetut ihmiset juhlivat yhdessä onnellisen näköisinä. Ruotsalainen joulunvietto, vuoden isoin perhejuhla, on tärkeä aihe Larssonille, kuin toisaalta myös ahkera työnteko ja opiskelu.

Ruotsalainen ruokakulttuuri, joka  usein mukana Larssonin töissä,  eli paljon nykyisenkaltaisena jo Larssonin aikana porvariston piirissä.

Carl Larsson:Ravustusta Sundborniassa, 1897

 ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Carl Larsson:Hyvän elämän jäljillä, näyttely Ateneumissa 29.4.2012 asti. Lue näyttelystä lisää täällä.

Lähteet:

Grandien, Bo: Ruotsi Carl Larssonin aikana, teoksessa Elämä ja Taide Carl Larsson, WSOY 1998

Larsson, Elina: Kotikuvauksen ideaalisuus Carl Larssonin teoksessa Ett hem (1899), väitöskirja
Äänioopas on Ateneumin tuotantoa, www.ateneum.fi