Poutaa, aurinkoa ja ihanaa kevättä! Värikkyyden ystävä ei enää ole harmaasta ulkomaisemasta esiin huutava outo poikkeus. Kirkas luonnonvalo himmentää kirkkaiden värien huomioarvoa.
Pukeutumisvinkki. Tämän tempun opetti ystäväni Pia. Jos jokin asia vaikuttaa vaikealta, ota mielikuvituksesi avuksi, silloin mikään ei ole enää vaikeaa, myös pukeutuminen on erittäin helppoa. Temppu onnistuu näin. 1 Pukeudu. 2 Kävele peilin ääreen. 3. Sanoääneen:"Tuo näyttää todella hyvältä asulta!"
Kuvitteleva, mielikuvitusrikas nainen ei voi koskaan epäonnistua, asu on aina sellainen, jossa itse viihtyy. Kyse on mielikuvasta ja itsepsyykkauksesta. Naiivia? So what, toimii silti, kannattaa kokeilla.
Netti on muuttanut elämän, paluuta entiseen ei ole näköpiirissä. Elämä verkossa laajenee kaikkiin ikäryhmiin ja yhteiskuntaluokkiin. Nuori sukupolvi sanoo, että se mikä erottaa nykysukupolvet toisistaan on some. Vanhempi sukupolvi on myös somessa, mutta eri tavalla kuin nuoret. Olen välissä, mutta kenties kuulun jo vanhoihin.
Olemme siirtyneet kahdesta maailmasta yhteen elämään. Ennen oli todellinen elämä ja sitten netti, valokuvan, videoiden ja tekstien maailma. Vielä vuosikymmen sitten näiden kahden maailman ero oli kaikille itsestään selvää. Tänään sosiaalinen media on monille aivan samaa elämää kuin on todellinen elämä on. Me tapaamme, keskustelemme, olemme sosiaalisia verkossa, samoilla kommunikaatiotaidoilla ja intensiteetillä kuin todellisuudessa. Ihmiset kirjoittavat myös elämänsä kääntöpuolista, hävettävistä asioistakin, asioista joista ei kehtaa puhua, mutta silti kehtaa kirjoittaa. Jopa rikoksista kirjoitetaan anonyyminä, niistä voi myös lähettää pikavalokuvia saman mielisille. Pikakuvatiedostot, todisteet, katoavat lyhyen hetken jälkeen.
Mitä virtuaaliprofiilillani kirjoitan, on tärkeämpää kuin se mitä puhun. Puhuttu sana katoaa, mutta tekstisi jäävät elämään verkkoon. Puhuttu sana tai väärä teko jää muistoksi vain hänelle, jolle sanallasi oli merkitystä. Mutta tekstin julkaisu levisi kaikille. Muistijälki huonosta tekstistä seuraa kirjoittajaansa aina. Sillä muut jälkikirjoittavat ja retostelevat siitä mitä sinä kirjoitit, vaikka poistaisit tekstisi, vaikka pyytäisit anteeksi.
Miltä kotini näyttää valokuvassa? Miltä elämäni näyttäytyy muille? Keskustelimme ystäväni kanssa blogeista, joissa supersiisti, autio koti ilman asukkeja, esitellään upein valokuvin. Molemmille oli selvää, mistä on kyse. Blogiaktivistit ja harrastajat tietävät, ei se ole blogikotien joka hetken todellisuutta. Koti siivotaan ja puunataan, hyvien kotivalokuvien luominen voi viedä tuntikausia. Satunnaiset lukijat voivat hämääntyä.
Todellinen elämä. "Miltä blogistin elämä blogissa näyttää" ei ole koko hänen elämäntodellisuutensa. Muotisalongissa ylläpidän anonymiteettiä, kirjoitan muodista ja yleisesti, en itsestäni paitsi pukeutumisen näkökulmalta. Harkittu valintani, kuten jokainen tekee omansa.
Muutama vuosi sitten pidin naisten blogeja vastakohtana ammattilaisten medialle. Blogeissa tavallisten ihmisten arjen elämä näyttäytyi realistisena. Tänään nettiin tallentuvat arkiset valokuvat käsitellään. Minäkin, käsittelen Muotisalongin valokuvat Picasalla.
"Tältä se oikeasti näyttää" valokuvia ei enää ole. "Tältä se oikeasti näyttää" valokuvat ovat korkeintaan netin pilkkakuvia, joissa toimittajat tai ilkeämieliset esittelevät julkkiksista otettuja salakuvia, piilopilkaten tai avoimesti halveksuntaa osoittaen.
En tule julkaisemaan kuvia saunapuhtaana retusoimatonta lähivalokuvaa tai alastomuutta, ei ole pokkaa. Olen , harvoin, julkaissut asukuvia myös ilman meikkiä. Mutta kerron avoimen rehellisesti, miltä oikeasti näyttää. Oikeasti naamani näyttää epätasaiselta ja punaiselta, te vaan ette sitä Muotisalongissa näe. Te näette meikatut ja kuvakäsitellyt tasaiset posket. Ikäni mukainen 48-vuotiaan sellutiitti, makkarat, iho tai rypyt eivät näy kuvissa, hiusten ja kulmien harmaa värittömyys eivät näy kestovärien vuoksi.
Peräänkuulutan nettietikettiä, ja samalla kehun aikuisten suomalaisten naisten nettikäyttäytymistä.
"Tältä se oikeasti näyttää", aikuisten naisten blogeja saa yhä seurata pääasiassa hyvin mielin, näyttää siltä että heillä on yhä nettietiketti hallussaan ja asialliset rajat niin, että he ymmärtävät keveän puheen ja nettitekstauksen välisen eron. Kirjoituksissa ei pilkata, niissä ei esitellä pilkkakuvia kanssaihmisistä. Negatiivinen kirjoitus voi kohdistua korkeintaan ilmiöön tai ihmisryhmään kokonaisuutena, mutta ei yksilöihin.
Vastuu on blogistilla, mutta myös lukijoilla. Palautetta, asiallisesta palautetta, saa antaa, minulle ja muille, jos blogisti lyö yli. Aikuisella on rohkeutta ottaa vastaa asiallista palautetta ja hän osaa myös antaa sellaista, vaikka saisikin nettimoralisti-kukkahattutädin maineen tai asiattomia vastineita asialliseen kritiikkiin.
Ihminen tarvitsee unelmia, aina ei jaksa katsoa ulos ikkunasta, ei räntä ja sade aina oikeasti mukavalta näytä. Tässä maalausten ideaalia sademaailmaa.
Hei! Pahoittelut taas pitkästä blogitauostani. Olen kiireisessä elämässä, yritän kirjoitella mutta ajatukset ja aika ovat rajallisia ja olleet todellisen elämän velvollisuksien puolella virtuaalisen elämän harmiksi ja tappioksi.
Koru Modo Mio, kuvan takana on pikkupeiili. Kevyet kynsikkäät ovat ikivanhat.
Kotelomekko alennus-COS.
Laadukasta vaativaan työhön tämä edullinen leninki ei sopisi, kuvakin kertoo, että mekon saumat vetävät. Se on usein edullisten vaatteiden ongelmana. Mutta minun arkeeni tämä hinta-lastusuhde on riittävän asiallinen asioille, kun ei tarvitse edustaa. Kannattaa tsekata saumat ennen kuin sijoittaa tosi suuren summan uuteen leninkiin.
Poimin tähän postaukseen menneitä kameraan unohtuneita kuvia, vähän on sitä sun tätä.
HM, ysätävi Pian paitaostos
Ystäväni Pian lisäkkeitä, menneeltä ostosreissulta.
Poronnahkareppu, oli myynnissä kädentaitomessuilla. Olisi upea, eikö vain. Reppuja myy mm. Aidolan verkkokauppa täällä.
Poronnahkareppu 130,-
Korsossa käydessäni poikkesin ajankuluksi paikalliseen liikkeeseen "Vierumäen Kemikalio ja tekstiili, Merikotkanpolku 2. Kannatti. Näyteikkuna ei oli antanut uskoa, miten kauniita vaatteita liikkeessä oli. Paikka on penkomispaikka, rekit pitää käydä läpi ajan kanssa, että yksittäiskappaleet ja löydöt tulevat esiin.
Selvisi, että putiikin omistaa 80-vuotias rouva, joka on jo 50 vuotta pitänyt naisten vaateliikettä eikä raski lopettaa työtään, jota rakastaa. Rouvan silmä on harjaantunut tyyliin, hän valitsee yhä itse vaatteet liikkeeseen pieniltä maahantuojilta. Otin pari kuvaa ostamistani tunikoista, kun kokeilin niitä, ovat toki asukuvissakin joskus myöhemmin. Muitakin löytöjä tuli hankittua, niistä myöhemmin.
Ranskalaisia yksityiskohtia
Monikäyttöinen tunika, kesällä valkoista, nyt mustaa alle.
Pikkukenkäaika alkaa ihan kohta. Tässä kauppakuvia, kun Pia valitsi tennareita menneellä ystäväreissullamme.
Onko tämä riittävän rockuskottavaa? Asu oli päällä Yö-yhtyeen keikalla.
Reikäfarkut GT tms, en muista..., laukku Bijou Brigitte, kengät DinSko
Käy kaikkien kanssa. Seppälän kauluri on kuvissani jatkuvasti, arkiasuissa, juhla-asuissa.... Paitsi talviasuihin, toimii hihattoman kesäpuseron kanssa myös. Joten mahdollisesti kaulurin pölähtelyt blogissa jatkuvat läpi vuoden.
Kävin rinteessä. Takainen talvi pelasti kevätaurinkorinteet, lunta riitti.
Laitoin rohkeasti valkoiset Salomon talviulkoilukengät pyykinpesukoneeseen. Meni hyvin ja auttoi. Hyvä juttu, arvokkaita ostoksia, kenkä saakin kestää pesut.
Jos hattu on liian hieno ja pipo on liian lapsellinen, tässä on oiva hybridi.
Menneillä kädentaitomessuilla löysimme Kirsin kanssa hyper-super-mageet päähineet.Tyyli on 20-lukua. 20-luvun mallia löytyy talveen sopivassa pipovillassa, kevyinä kangashattuina ja jopa juhlakankaan sisähattua. Koristeina on erilaisia solkia tai turkissomisteita, väreissäkin oli valikoimaa
Kirsi
Meitsi
Hankin kaksi erilaista, olen omiani jo arjessa pidellyt ja hyvin paljon tykännyt.
Nyt vain hukkui tuotteen valmistaja, suomalainen käsityöyrittäjä. Anjo -nimellä en löytänyt ketään netistä. Tiedätkö kuka näitä löytöjä valmistaa?
Viime viikonvaihteessa rakas ystäväni Kirsi saapui pitkästä aikaa Helsinkiin. Vietimme hauskan päivän Kädentaidonmessuilla.
Kirsi narikassa, punainen takki ja kevät -hieno yhdistelmä!
Messuilla aika juoksee, kaikkea mielenkiintoista tuli nähtyä ja kaikki rahat tulivat tuhlattua. Tuhlaus ei harmita niin paljon, kun tietää rahojensa kuluneen yksityisten luovien suomalaisten käsityöläisten eduksi. Liikaa ostoksia tulee tehtyä kansainvälisille ketjuille, vastapainona voi aika ajoin vertailla siihen suomalaista pientuotantoa ja yksityisiä naisten vaateputiikkeja. On mainostettava käsityöläisten mielikuvitusrikasta tuotantoa, se ei häviä, se voittaa ketjuvaatteet ja massateolliset asusteet, ulkonäössä ja laadussa.
KORUJA
Yrittelin ja totesin jo, että minusta ei ainakaan vielä nyt ole koruntekijäksi, mutta nautin toisten kädenjäljestä. Tässä muutama otos taitureilta.
Korun takana on pieni peili, juuri sopiva huulipunan tarkistukseen, Modo Mio. Tämmöiset lähtivät mukaan sekä minulle että Kirsille, tässä on Kirsin valinta.
Käytävällä huomasin tutun hahmon. Niinpä, hiivin hiljaa ja taitavasti, olin hyvin ovela ja onnistuin: sain salakuvattua rouvan alla hänen huomaamattaan.
Katso Maijun messuille 10plus sopiva kaunis asu on kokonaisuudessaan tästä linkistä.
Maiju antoi jälkikäteen julkaisuluvan. Maiju ja ystävänsä ovat saman mielistä kuin minä ja Kirsi olemme, oli todella mukava tavata teitä kaikkia, uskon että tapaamme uudestaan.
Kirsi, kiitos sinulle mukavasta Helsinki-seurasta, odotan näkemistä myöhemmin keväällä!
"Ajattelen, siis olen." Nyt en taida olla, sillä en jaksa ajatella enkä juuri kirjoittaa. Tuskin puhuvat kuvatkaan, niin arkisen tavallista on niissä meininki. Asut menneiltä arjen päiviltä, olkaa hyvä.
Kaikki HM:ää.
Hilda Violan vanha mekko, laukku vanha Aleksi 13, kengät DinSko
Olen kirjoittanut jo aiemmin, edulliset ketjuliikkeet ovat viime vuosina parantaneet urheiluvaatteidensa tasoa. Muotisalonki ei silti takaa minkään asun kestävyyttä, silti vaikka oma kokemukseni on se, että useimmat edullisten ketjujen urheiluvaatteet ovat hinta-laatusuhteessa todella ok. Mutta jokunen pettymys mahtuu mukaan. Tarkka ostaja onnistuu.
Kuvat ovat Pian ostoksista menneeltä yhteiseltä matkaltamme.
Mekko on toinen Serpenttiinin remonttiale -70% löytö.
Vanhat Roomat tuliaiset, oikeanpuoleiset ovat jalassa
Nyt on menoa. Eilen pe olin kaupungilla menoissa ja syömässä. Kiitos illasta mukavalle seuralle!
Tänään la heräsin ajoissa, koska olen lähdössä Wanhaan Satamaan Kädentaitomessuille. Messut ovat blogiharrastajien suosiossa, jos tulisimme messuilla vastaan, virtuaaliystäväni, ota hihasta kiinni, jos tunnistaisit.
Koruntekijät seuraavat muotia.
Valokuvat ovat kädentaidonmessuilla vuosi sitten, kun vierailin Helmiliinan osastolla.
Kirjoitin Helmiliinasta ja koruntekoharrastuksesta aiemmin täällä.
Millaista messuilla on? Hauskaa, kannattaa vierailla. Lisää Kädentaitomessut 2013 valokuvia on täällä.
