sunnuntai 6. huhtikuuta 2014

Unelma ja tältä se oikeasti näyttää

Netti on muuttanut elämän, paluuta entiseen ei ole näköpiirissä. Elämä verkossa laajenee kaikkiin ikäryhmiin ja yhteiskuntaluokkiin. Nuori sukupolvi sanoo, että se mikä erottaa nykysukupolvet toisistaan on some. Vanhempi sukupolvi on myös somessa, mutta eri tavalla kuin nuoret. Olen välissä, mutta kenties kuulun jo vanhoihin.

Olemme siirtyneet kahdesta maailmasta yhteen elämään. Ennen oli todellinen elämä ja sitten  netti, valokuvan, videoiden ja tekstien maailma. Vielä vuosikymmen sitten näiden kahden maailman ero oli kaikille itsestään selvää. Tänään  sosiaalinen media  on monille aivan samaa elämää kuin on todellinen elämä on. Me tapaamme, keskustelemme, olemme sosiaalisia verkossa, samoilla kommunikaatiotaidoilla ja intensiteetillä kuin todellisuudessa.  Ihmiset kirjoittavat myös elämänsä kääntöpuolista,  hävettävistä asioistakin, asioista joista ei kehtaa puhua, mutta silti kehtaa kirjoittaa. Jopa rikoksista kirjoitetaan anonyyminä,  niistä voi myös lähettää pikavalokuvia saman mielisille. Pikakuvatiedostot, todisteet, katoavat lyhyen hetken jälkeen.

Mitä virtuaaliprofiilillani kirjoitan, on tärkeämpää kuin se mitä puhun. Puhuttu sana katoaa, mutta tekstisi jäävät elämään verkkoon. Puhuttu sana tai väärä teko jää muistoksi vain hänelle, jolle sanallasi oli merkitystä. Mutta tekstin julkaisu levisi kaikille. Muistijälki huonosta tekstistä seuraa kirjoittajaansa aina.  Sillä muut jälkikirjoittavat ja retostelevat siitä mitä sinä kirjoitit, vaikka poistaisit tekstisi, vaikka pyytäisit anteeksi.

Miltä kotini näyttää valokuvassa? Miltä elämäni näyttäytyy muille? Keskustelimme ystäväni kanssa blogeista, joissa supersiisti, autio koti ilman asukkeja, esitellään upein valokuvin. Molemmille oli selvää, mistä on kyse. Blogiaktivistit ja harrastajat tietävät, ei se ole blogikotien joka hetken todellisuutta. Koti siivotaan ja puunataan, hyvien kotivalokuvien luominen voi viedä tuntikausia. Satunnaiset lukijat voivat hämääntyä.

Todellinen elämä. "Miltä blogistin elämä blogissa näyttää" ei ole koko  hänen elämäntodellisuutensa. Muotisalongissa ylläpidän anonymiteettiä, kirjoitan muodista ja yleisesti, en itsestäni paitsi pukeutumisen näkökulmalta. Harkittu valintani, kuten jokainen tekee omansa.

Muutama vuosi sitten pidin naisten blogeja vastakohtana ammattilaisten medialle. Blogeissa tavallisten ihmisten arjen elämä näyttäytyi realistisena. Tänään nettiin tallentuvat arkiset valokuvat käsitellään. Minäkin, käsittelen Muotisalongin valokuvat Picasalla.

"Tältä se oikeasti näyttää" valokuvia ei enää ole. "Tältä se oikeasti näyttää" valokuvat ovat korkeintaan netin pilkkakuvia, joissa toimittajat tai ilkeämieliset esittelevät julkkiksista otettuja salakuvia, piilopilkaten tai avoimesti halveksuntaa osoittaen.

En tule julkaisemaan kuvia saunapuhtaana  retusoimatonta lähivalokuvaa tai alastomuutta, ei ole pokkaa. Olen , harvoin, julkaissut asukuvia myös ilman meikkiä. Mutta kerron avoimen rehellisesti, miltä oikeasti näyttää. Oikeasti naamani näyttää epätasaiselta ja punaiselta, te vaan ette sitä Muotisalongissa näe. Te näette meikatut ja kuvakäsitellyt tasaiset posket. Ikäni mukainen 48-vuotiaan sellutiitti, makkarat, iho tai rypyt eivät näy kuvissa, hiusten ja kulmien harmaa värittömyys eivät näy kestovärien vuoksi.

Peräänkuulutan nettietikettiä, ja samalla kehun aikuisten suomalaisten naisten nettikäyttäytymistä.

"Tältä se oikeasti näyttää", aikuisten naisten blogeja saa yhä seurata pääasiassa hyvin mielin, näyttää siltä että heillä on yhä nettietiketti hallussaan ja asialliset rajat niin, että he ymmärtävät keveän puheen ja nettitekstauksen välisen eron. Kirjoituksissa ei pilkata, niissä ei esitellä pilkkakuvia kanssaihmisistä. Negatiivinen kirjoitus voi kohdistua korkeintaan ilmiöön tai ihmisryhmään kokonaisuutena, mutta ei yksilöihin.

Vastuu on blogistilla, mutta myös lukijoilla. Palautetta, asiallisesta palautetta, saa antaa, minulle ja muille, jos blogisti lyö yli. Aikuisella on rohkeutta ottaa vastaa asiallista palautetta ja hän osaa myös antaa sellaista, vaikka saisikin nettimoralisti-kukkahattutädin maineen tai asiattomia vastineita asialliseen kritiikkiin.

Ihminen tarvitsee unelmia, aina ei jaksa katsoa ulos ikkunasta, ei räntä ja sade aina oikeasti mukavalta näytä. Tässä maalausten ideaalia sademaailmaa.

11 kommenttia:

Merja kirjoitti...

Hyvää tekstiä muuttuvasta maailmasta! Ja tuo mitä kirjoitit nettiin kirjoitetusta tekstistä kannatta aina pitää mielessä, siis ennenkuin kirjoittaa ;-D. Hyvä Tuija!

annu kirjoitti...

Hyvä teksti! Kiitos tästä! Eipä juuri lisättävää :)

Lady of The Mess kirjoitti...

Noinhan se on! Kannattaa välillä muistuttaa itseäkin, kun katselee niitä upeita koteja - ja näitä tavarakekoja ja pyykkivuoria täällä kotona.

maiju kirjoitti...

Arvaa vaan, että miksi mulla ei ole koskaan kuvia kotoa? Joku joskus yritti "urkkia", että voisinko näyttää kuvia kotoani. Sen olen jättänyt tarkoituksella blogin ulkopuolelle ;)

anneaulikki kirjoitti...

Hyviä ajatuksia ! Taidan olla siinä mielessä poikkeus, että kuvani ovat vallan käsittelemättömiä. Johtuu siitä, etten helposti osaa niitä käsitellä eikä koskaan ole aikaa opetella... Joskus olen jotain pientä yrittänyt säätää, luultavasti huonompaan suuntaan ;D

Tuija kirjoitti...

Kiitos teille kaikille, teidän jokaisen blogi on juuri sitä mitä postauksessa kehuin. Omanlaista, aitoa, muita ihmisiä kunnioittavaa, silti omanlaista nettiluomista. Tv:tuija, kodin sunnuntaisotkussaan, onneksi silti pyykkivuorettomassa kodissa juuri nyt.

Life with Satu kirjoitti...

Hyvä kirjoitus! Minä käsittelen kuviani äärettömän harvoin, lähinnä sisällä otettuja suttuisia tulee paranneltua, mutta muuten en aidosti jaksa vaivautua, jos eivät kelpaa niin blogista voi suunnata muualle olen päättänyt :)

Pitää minusta ainakin tietää, mitä sinne nettiin laittaa ja ihan oikeasti, ne pysyvät siellä ihan aina. Se on monelle vaikea ymmärtää :)

Funky and Fifty kirjoitti...

Erinomainen postaus <3. Terkkuja!

Tuija kirjoitti...

F&F. Dahlia, mukavaa että piditte. Oikea asenne onkin, omia kuvia ei tarvitse käsitellä. Se. että on lukijoita, kertoo puolestaan. Totaalisen epäaidoiksi retusoidut mainostajien luomat valokuvat voivat tympiä, jos kuvan ihminen ei ole enää elävä ihminen, vartalon mittasuhteet ja kasvot täydellistettynä sellaisiksi joita ei voi olla olemassa.

Matkatar kirjoitti...

Kiva postaus ja blogi! Asiallista tekstiä blogimaailmasta :)

Armi kirjoitti...

Kiitti paljon suorista omaa ulkoista olemustasi käsittelevistä kommenteistasi.
Upea nainen, jolla on myös itsetunto kohdillaan!