Tutustukaamme yhteen merkittävään suomalaiseen teokseen.
 |
Axel Gallén: Sammon puolustus,1996, 122*125, tempera
Turun taidemuseo |
Sampo oli Kalevala-taruston ihme-esine, joka loi kultaa ja viljaa. Sammon puolustus kuvaa Kalevalan tilannetta, jossa sankari ja tietäjä Väinämöinen Väinölän alueelta tulleine joukkoinen puolustaa Louhelta ryöstämäänsä Sampoa. Pohjolan alueelta kotoisin oleva Louhi eli ilkeä Pohjannoita on taikonut itsensä kotkan asuun. Kalevalan mukaan Sampo tuhoutui tässä taistelussa, mutta sen palaset rannalla loivat meille maanviljelyn.
Axel Gallénin eli 1907 jälkeen Akseli Gallen-Kallelan Kalevala-töillä on yhä tänään voimakas vaikutus suomalaisiin ja ne ovat muovanneet sitä käsitystä jota meillä kansalliseepoksestamme on.
Gallénin kiinnostus Kalevala-mystiikkaan oli alkanut jo 1880-luvun lopulla, hän matkusti 1890 häämatkallan Karjalaan, jonne hänen perässään matkasi iso joukko muita karelianismiin innostuneita suomalaisia taiteilijoita. (Olen ihmetellyt vain sitä, miksi Gallénin häämatkalla oli mukana hänen ystävänsä Louis Sparre) .
1890-luvun alun aikana Gallén alkoi muuttaa maalaustyyliään aiemmasta realismista astettain
symbolistiseen suuntaan. Esimerkiksi kuuluisa
Symposion työ kaksi vuotta aiemmin oli välivaiheen työ, jossa on sekä realistisia että symbolistisia elementtejä. Sammon puolustus -teoksessa Gallén on hyödyntänyt kansainvälisestä symbolismista saamaansa kokemusta ja liittänyt sen yhteen suomalaisen kansallisromantiikan ja Kalevala-mystiikan kanssa.
Kun teos ensi kertaa oli näytteillä, se herätti suurta ihastusta heti, ja ajateltiin että se oli paras Gallénin siihen asti maalaamista. Työn oli tilannut kotiinsa porvarisperhe, mutta toisin kuin taiteentuntijoita, perheen emäntää se ei miellyttänyt. Rouva meinasi saada hysteerisen kohtauksen nähtyään teoksen eikä huolinut sitä kotiinsa.
Gallén tuotti 1896-1899 vajaa kymmenen samantyylistä Kalevala-työtä, joita voi luonnehtia Gallénin persoonallisen ja oman, nyt täyteen voimaansa kehittyneen kansallisen tyylin mukaisiksi. Sammon puolustus on ensimmäisiä Gallénin töitä, jotka on maalattu puhtaan syntetistisesti (voimakkaat ääriviivat, voimakkaat värit). Verrattuna esimerkiksi Symposionin maalaustapaan, Sammon puolustuksessa kuviot ja muodot ovat pelkistyneet, värit kirkastuneet ja voimakkaat ääriviivat tarkentuneet kansainvälisen syntetismin esikuvien mukaan.
Akseli Gallen-Kallelan maine suurena mestarina perustuu vahvasti hänen symbolistisen kautensa kansallisromanttisiin töihin, joilloin hän oli löytänyt oman persoonallisen taidetulkintansa. Näitä Kalevala--töitä voi luonnehtia ainutlaatuisiksi ja persoonallisiksi mestarin työnäytteiksi, jotka eivät matki ketään muuta vaan ovat erilaisia, yksilöllisiä ja voimakkaasti katsojaansa vaikuttavia.
Sammon puolustuksen aikana suomalaisuusaate, oman kansallisen identiteettimme etsintä ja etääntyminen Venäjästä, jonka autonominen ruhtinaskunta yhä olimme, olivat suomalaisille suuria ajankohtaisia kysymyksiä. Valtaan oli juuri astunut keisari Nikolai II, joka tunnettiin konservatismistaan ja Suomessa pelättiin uhkaavia venäläistämistoimenpiteitä. Teoksen symboliikkaa onkin tulkittu siten, että Väinämöinen symboloi Suomea, Louhi Venäjää ja Sampo suomalaisten omaa kansallista taidetta.
Gallén teki teoksesta toisinnon ensin 1900 Pariisin maailmannäyttelyn paviljongin kattofreskoihin ja 1928 Kansallismuseon kattoon, jossa freskoa voi edelleen ihailla.
Lue lisää
Gallen-Kallela museon sivut
