 |
| Parka ec, kengät Ecco |
Kävin menneenä päivänä Tukholmassa, jossa
Moderna museessa oli esillä
Claude Monet'n,
William Turnerin ja
Cy Twomblyn näyttely vielä viimeisiä päiviä.
Matka-asu ei ole kummoinen, kun lähtee kotoa klo 8 aamukoneeseen, kävelee kaupungilla ja museoissa koko päivän ja palaa kotiin takaisin klo 23. Vaatteiden on syytä olla ihan vaan mukavat, erityisesti kengät, jos haluaa nauttia päivästä eikä kärsiä.
Kerroin jo aiemmin näistä Eccon pitkän matkan kävelykengistä, lue lisää
täällä.
Hankin syksyllä uusia korvaläppiä, mutta ei niillä ilmojen vuoksi vielä ole kovin paljon käyttöä ollut. Korvaläppä säilyttää kampauksen paremmin kuin hattu tai pipo. Ja kun ei ole kampausta, korväläpät toimivat hiuspantana.
Tottakai kiertelin myös Tukholman alennusmyynteissä, ostoskierrokseni onnistui verraten mainiosti. En ostanut yhtään mitään ja säästin rahani.
Kukapa ei rakastaisi Sonia Rykielin raitoja. Kuvasin teille NK-tavaratalossa, miten myyvät siellä hauskasti Rykielin kaulaliinaa metritavarana. Sekin jäi ostamatta, kun yksi metri maksaa saman verran kuin lentolippuni Tukholmaan. Katso Sonia Rykielin uuden kevätmalliston catwalk
täällä.
 |
| Sonia Rykieliä on myynnissä Tukholman NK:ssa |
Kulttuurin puolelta, kuvasin iloksenne pari maalausta Moderna Museen upeasta näyttelystä. Niin kuin aina, tietokonekuva antaa tietenkin vain kalpean aavistuksen oikeasta isokokoisesta maalauksesta.
 |
| Moderna Museessa on viimeisien näyttelypäivien ruuhkaa. Taustalla Cy Twomblyn töitä. |
Taidehistorian opiskelijan pitäisi tietenkin tuntea
Cy Twombly, mutta tunnustan että huomioin taiteilijan ensimmäistä kertaa. Uusi tuttavuus oli niin valloittava, että Twombly jäi kerralla mieleen.
Hänen työnsä edustavat sitä abstraktia suuntaa, josta moni toteaa että 'tuosta taiteesta en ymmärrä mitään'. Helpotukseksi, ei sitä tarvitsekaan ymmärtää, katselee vain teosten kauniita värejä ja mielenkiintoisia muotoja. Uskon että tämän blogin lukijat ymmärtävät kyllä vaikuttavien värien ja muotojen päälle, niiden merkityksen omalle mielelle ja niiden tuoman henkilökohtaisen elämyksen.
Teoksessa
Hero ja Leandros on naisellisen punaiset ja herkät värit. Mutta kun katsoo pidempään, löytää myös itkuisesti valuvan maalin sekä verenpunaisen ja tummanpuhuvan harmaan sävyt. Värit pyörivät kuin olisivat keskellä vesimyrskyä.
Hero ja Leandros on surullinen myytti rakastavaisista, Leandros ui iltaisin rakastettunsa Heron luokse joen yli. Mutta eräänä yönä Leonardos hukkuu jokeen, ja myös sureva Hero tekee itsemurhan.
Teos yllä on todellinen värien sekasotku. Mutta pirteä sellainen!
Claude Monet oli esillä olleista taiteilijoista kuuluisin. Hänen valossa hehkuvat siniset ja lilat värinsä voi kalpeana ehkä aavistaa valokuvasta.
Monet oli vanhoilla päivillään intohimoinen puutarhaharrastaja ja maalasi pääasiassa puutarhaansa ja sen kasveja. Joskus tuntuu että kukkamaalareita aliarvostetaan, vaikka ei tietenkään Monet'ta. Jos ymmärtää yhtään puutarhanharrastuksen luonnetta, löytää helposti hänen kasviaiheisten maalausten värimaailman ja teosten syvyyden. Jokainen tarhakukkanenkin on suuri mutta väliaikainen luonnon ihme, jonka kukoistukseen puutarhuri on antanut parhaan apunsa.
William Turner (1755-1851) maalasi lähes abstraktilla tavalla silloin kun modernismia ei oltu vielä edes keksitty. Hänen maisematyönsä sulautuvat pehmeiksi, impressionistisiksi, lähes viivattomiksi värimaalauksiksi. Kuvan auringonlaskun Turner maalasi isänsä kuoleman jälkeen, poismeno kosketti häntä suuresti. Aurinko symboloi taiteilijalle elämää ja auringonlasku sen päättymistä.
Koska tämä näyttely on jo päättynyt, seuraavaksi
Kulttuurivinkki Helsinkiin
"Helsingin luojan", arkkitehti Carl Ludwig Engelistä kertova näyttely on esillä 13.-29 tammikuuta G18 -talossa Yrjönkadulla. Lue näyttelystä lisää
täältä.
