keskiviikko 16. maaliskuuta 2011

Turun Linna

Linnassa. Vaatteet, lue. täältä. Mustat säärystimet toimivat hyvin kenkien ja hameen kanssa.
Turun reissun paras kohde oli Turun Linna. Sekä minä että mieheni olimme molemmat yhtä vaikuttuneita, vaikka taidehistoria onkin vain minun harrastukseni. Kaikkein suurimman elämyksen mieheni sai linnan tyrmässä.

Linnassa kului 3,5 tuntia ja sisäkävellä sai sellaiset viisi kilometriä. Päälinnassa lienee 40 huonetta ja esilinnassa toinen mokoma.


Linnassa voi tulla kuningatarmainen olo.Paitsi siis vankityrmissä.

Miten kuningas hallinnoi ja puolusti asemiaan valtakunnassaan? Keskiajalla linnat olivat tärkeitä kruunun vallan ylläpitäjiä. Ne huolehtivat puolustuksesta ja maan hallinnosta, kuten esimerkiksi verojen keruusta ja vankien säilytyksestä. Suomessa oli keskiajalla (1150-1523) seitsemän isoa linnaa, Turun Linna on isoin ja komein.

Turun linna perustettiin aluksi kastellina (=suojamuurialue sotajoukoille) saarelle 1200-luvulla, noilta ajoilta maa on noussut peräti 3,6 metriä, eikä saarta enää ole.  1300-1500 luvulla linnaa laajennettiin ja 1500-luvulle tultaessa linna oli yksi Pohjoismaiden suurimpia.

1500-luvulla Kustaa Vaasa ja hänen poikansa, Suomen herttuana toiminut Juhana laajensivat linnan renessanssilinnaksi. 1556-63 linna eli loistoaikaansa, kun Juhana Herttua ja hänen puolisonsa Katarina Jagellonica pitivät siellä ylellistä renessanssiruhtinastyyppistä hoviaan kullan, taiteen ja loiston keskellä.

Vielä 1600-luvulla linna oli Suomen kenraalikuvernööri Pietari Brahen asuntona, mutta pikkuhiljaa  linna menetti merkityksensä puolustuksen ja hallinnon kannalla.

1700- ja 1800-luvuilla se toimikin vankilana, asevarastona ja sotilaskasarmina.

1960-luvulla saatiin linnan entistämistyöt saatiin valmiiksi, jonka jälkeen se on toiminut museona.

Linnarakennuksen lisäksi museossa on laaja kokoelma antiikkiesineistöä ja huonekaluja. Tässä teille muutamia esimerkkejä.

Pyhä Yrjänä surmaa lohikäärmeen ja pelastaa prinsessan. Keskiaikainen puuveistos.
Lue Pyhän Yrjänän koko legendasta täältä.

Meissenin käsinmaalattua posliinia, ikä jäi epäselväksi, mutta vanha.

Englanti 1830-luku. painokoristelu Lordi Byronin runon mukaan.
Majolikaa


Tiedätkö miksi tämä peili on keskeltä halki? Lue kuvan alta.


Rokokoopeili. Peilistä heijastuu muitaa rokokooesineitä ja kruunukin näkyy hieman.
Aikoinaan peili oli ylellisyysesine ja mitä isompi, sitä enemmän joutui maksamaan peiliveroa. Joten
peilit laitettiin halki veron välttämiseksi.
Museoväki on turhan vaatimatonta, Turun Linnan interiöörihuoneita voisi mainostaa ja kehua retostella enemmänkin.

Huoneita on monta ja ne on sisustettu ensiluokkaisilla antiikkiesineillä. Kaikki Suomessa vallalla olleet tyylit löytyvät nähtäväksi.


Rokokoosali. Tuolla ikkunan edessä voisi olla minun tauluuni maalattu tuoli.
 

Antiikkihopean ystävien kannattaa vierailla nyt linnassa, sinne on tuotu eri puolilta Suomea ja Ruotsin upeista linnoista ensiluokkaisia hopeaesineitä. Hopea ei kuulu harrastuksiini, muttä nämä esineet olivat sellaista luokkaa että haltioiduin.  Kuva barokkkinen oluttuoppi lienee 1600-luvulta ja tuo sokerikko edustaa parasta kustavilaista esineistöä, ainakin minun harjaantumatttomaan silmääni. 

Näyttely Ajaton aarre – hopeaa 1600–luvulta nykypäivään Turun Linnassa 12.11.2010 – 10.4.2011


Linnamuseon sivuille pääsee tästä.

1 kommentti:

Kari Hintsala kirjoitti...

Hienoa että ehditte tutustua Turun museokeskuksen "lippulaivaan" noin perusteellisesti! :-)