 |
| Akseli Gallen-Kallela: Ad Astra, 1907, kuvaa hengen ylösnousemusta pilvien läpi. Teos on näyttelyn tunnuskuva. |
Akseli Gallen-Kallela (1860-1930) on rakastetuimpia taiteilijoitamme, jonka tuotannossa suomalaisuus on tärkeässä roolissa. Hän maalasi maamme maisemia ja kansalliseepoksen Kalevalan kohtauksia. Kalevala voi olla nykyihmiselle jo vieras,se ei haittaa, Gallen-Kallelan Kalevala-teoksia voi tutkia ilman taustatietoa oman tunnemaailman kautta, ne ovat eräänlaisia psykologisia kuvauksia ihmisyydestä.
1880-luvulla aina 1890-luvun alkuun Gallen-Kallela maalasi realistisella tavalla, niin kuin tuona aikana oli tapana. Silloin maalattiin naturalistisesti tarkasti sitä mitä nähtiin, teokset pyrkivät jäljittelemään todellisuutta kaunistelematta (Maryn muotokuva, kansankuvaukset). 1890-luvun alusta alkaen Gallén alkoi muuttaa maalaustyyliään realismista astettain symbolistiseen suuntaan.
1890-luvulta alkoi taiteilijan Kalevala-kausi, taiteilija muutti myös maalaustapansa, hän alkoi pelkistää kuvia rajaten piirtämisen selkeisiin ääriviivoihin ja pelkistäen värien käytön syntetistiseksi (voimakkaat ääriviivat, yksiväriset väripinnat, kuten Lemminkäisen äiti, Ad Astra). Teoksiin ilmestyi symboleja, kuten pääkalloja, joutsenia tai Osiriksen siivet.
Vaikka Gallen-Kallela sai tunnustusta jo naturalistisista teoksistaan, vasta symbolistiset Kalevala-työt toivat taiteilijalle suuren kansainvälisen maineen. 1890-lopun ja vuosisadan alun Kalevala-työt edustavat myös ajalle muodikasta kansallisromantiikkaa. Suomi oli vielä Venäjän vallan alainen, mutta kansalliset aatteet elivät vahvoina yhteiskunnassa ja taiteessa, fennnomania ja nationalismi kukoisti maassamme.
Eräitä Gallen-Kallelan lopunajan töitä, mm. Afrikka-aiheiset työt, voidaan katsoa kuuluvan 1900-luvun uuden tyylin, värikkään, koloristisen ekspressionismin piiriin (Sarvikuono).
 |
| Akseli Gallen-Kallela: Imatrankoski 1893 |
 |
| Akseli Gallen-Kallela: Taiteilijan vaimo Mary Gallén kalliomaisemassa 1893 |
Akseli Gallen-Kallelan suurnäyttely Helsingin Tennispalatsissa on todella käynnin arvoinen. Se ei ole pelkästään hyvä, se on niin erinomainen, että olisi menetys jättää tämä väliin. Pidin siitä niin paljon että käyn paikalla monta kertaa.
Paikalla voi nähdä kerralla taiteilijan tuotannon parhaat mestarityöt. Teokset ovat syöpyneet mieliimme, näyttelyssä nousee monta nostalgista muistoa esiin, sillä näitä kuvia me suomalaiset katselimme jo koulukirjoissa.
Mukana ovat käytännöllisesti kaikki Gallen-Kallelan tunnetuimmat mestarityöt, vain Turun taidemuseon Sammon puolustus ja Akka ja Kissa puuttuvat.
--------------------------------------
Näyttely auki 15.1.2012 asti Tennispalatsissa, Helsingin taidemuseo Salomonkatu 5, Hki
Lue lisää näyttelystä tästä.
Lemminkäisen äiti on teos, joka kuvaa äidin rakkauden suuruutta. Äidin rakkauden voimalla, mehiläinen on tuomassa auringonsäteinä uutta toivoa äidille. Gallen-Kallelan teoksissa on usein aaltoviivoja symboloimassa aurinkoa, tai ehkä elämänvirtaa, mehiläinen on pieni piste säteiden alla.
 |
| Akseli Gallen-Kallela: Lemminkäisen äiti, 1997 |
Gallen-Kallela matkusti Afrikkaan etsimään alkuperäisyyttä ja koskematonta, pilaamatonta ihmisyyttä ja luontoa. Tuolta matkalta hän toi lukuisia teoksia, jotka olivat aikalaisille melkein uutisdokumentteja. Harva oli nähnyt afrikkalaisia tai Afrikan luonnon värejä Suomessa vielä vuonna 1910, valokuvatkin olivat yhä mustavalkoisia.
 |
| Akseli Gallen-Kallela: Sarvikuono, 1910 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti