tiistai 6. joulukuuta 2011

Suomi-neito

Suomi_neito.jpg

Ruotsilla on Svea-mammansa ja Amerikalla setä Samuli. Meillä suomalaisilla on kansallispukuinen Suomi-neito.

Muistathan yhä Suomi-neidon? Viime vuosisadalla neito seikkaili jatkuvasti aina ja kaikkialla, lehdissä, mainoksissa ja lasten piirustuksissa. Hän jopa tanssi silloisen presidentin kanssa linnassa.

Kari Suomalainen: Keisarivalssi, 1977
   
Mistä neito on kotoisin, eli miten Suomen neitohenkilöitymään päädyttiin?

Jo 1600-luvulla Suomea kuvattiin runoudessa henkilönä, joko äitinä tai miehenä. Suomen vanhin kuvallinen personifikaatio on 1780-luvulta Kustaa III:n mitaliin kaiverretttu klassinen naishahmo Ruotsin kuninkaan jalkojen juuressa. Nainen kuvaa Suomea, joka oli tuolloin Ruotsin vallan alainen. Kuningas on kuvattu sankariksi, roomalaiseksi sotilaaksi, mikä lienee oman aikansa propagandaa. 

Suomen alueella ensimmäinen Suomea kuvaava henkilöitymä , ”Suomi-äiti” on Topeliuksen lastenkirjassa "Suomi on suuri" vuodelta 1858.

R.W.Ekman: litografia kirjasta ”Suomi on suuri.” 1858.












1860-luvulla Suomi-neidon kuva ilmestyi uuteen markan seteliin. Setelin naishahmo aloitti Suomi-henkilöitymän kansanomaistumisen, neitosymboli tuli tutuksi koko kansalle. Mutta neidon puku oli vielä  useasti joko klassinen pitkä hame tai muinaispuku.

1910-luvulla, juuri ennen maamme itsenäistymistä Venäjän vallasta, Suomi-neitoa kohdeltiin lehtikuvissa usein kaltoin. Kiusaaja oli usein ilkeä ja irstas venäläinen isäntä tai sotilashenkilö. Suomi itsenäistyi 1917.

Kurikka-lehti: kiusattu Suomi-neito, 1910
Suomi-neidon läntinen, pystyraitainen kansallispuku alkoi pikkuhiljaa vakiintua 1930-luvulla, puku vastasi Suomen uutta, länsimaalaistunutta politiikkaa.

Läpimurron kansallispukuiselle hahmolle sai aikaan Rudolf Koivu 1930-luvun lehtipiirroksillaan.

Sotien jälkeen, pikkuhiljaa, Suomi-neito ilmestyi viihdekulttuuriin, mainoksiin ja pilakuviin, kuten Kari Suomalaisen kuuluisaan neitohahmoon.

Olavi Vepsäläinen (1927–1993): mainos 1948
Mutta missä neito piileksii nyt 2010-luvulla? Euroopan sinikeltainen lippu lienee tänään tunnetumpi kuin vanha Suomi-neito. 

Onko kukaan nähnyt Suomi-neitoa tänä euroherran vuonna 2011 missä hänet näit?    

HYVÄÄ ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ!

Lähde: Aimo Reitala: Suomi-neito, kirja vuodelta 1983

2 kommenttia:

Leena kirjoitti...

Kiitos, sitä samaa sinulle!

signooraliia kirjoitti...

Mielenkiintoinen historiikki! Eipä näy Suomi-neitoa, ei. Itsenäisyyteen perinteisesti kuuluu: oma raha, oma kieli, oma lippu ja itsenäinen päätöksenteko. Mitä näistä meillä enää on?