Din Skon alesta noin 60,-. Etsin yhä edelleen kunnollisia, nahkaisia klassisia saappaita
mutta nuukana naisena en maksa montaa satasta, siksi
ovat yhä hakusessa. Odotellessa, nämä kelpaa.
Kuvassa on ystäväni Pian pakkasasu. Huomaa Pian uudet vaelluskengät, jotka ovat Partioaitasta. Kirjoitin jo aiemmin ostosreissustamme. Pian kenkiä on nyt testattu pari viikkoa arkikäytössä, jotta jalka tottuu niihin ennen tosimenoa. On nimittäin vaellusta tulossa...
Minun ei-kyllä-tapahdu-yhtään-mitään arkeeni sopivat hyvin farkut ja paita, tai jalassa ovat strech-housut.Neulepaita maksoi Monkyn alessa vain 150 kr (reilut 15 euroa), mutta siinä oli liikaa tupsuja. Poistin tupsuja selästä ja hihoista ja kas -minusta tämä on ihan kiva.
Neule Monky, alla hihaton raitapaita HM, housut Zaida, kengät DinSko
Pilkkuja! Ne on kivoja ja muodikkaita. Ja huulipunaa. Joo!
Punaista. Takki Roomasta vain 50,- laukku Aleksi 13. Kaulus on vahingossa vinossa, älä kiinnitä siihen huomiota.
Pääasiasta: kuvan ottohetkellä ei ollut paukkupakkasia, pipoa en tarvinnut kun siirryin autosta sisätilaan.
Shopping round the world
Katsoin äskettäin kaupassa 300 euron takkia. Sama takki maksaa ulkomaisessa verkkokaupassa 200 euroa.
Juuri uutisoitiin, että Kesko on harkitsemassa verkkokauppaa. Myynti tapahtuisi Suomeen, mutta kauppa toimisi Virossa, maan Suomea edullisemman arvonlisäveron vuoksi.
Verkkokaupan tulisi maksaa arvonlisäveroa sijaintimaahansa, mutta tiedossa on että useat jättävät verot maksamatta tai sijaitsevat veroparatiiseissa.
300 euron takista arvonlisäveron 23% osuus on 69 euroa, tavalliselle kuluttajalle ällistyttävän iso summa. Vain tyhmä maksaa kalliimman hinnan, kun on täysin laillista ostaa ulkomaisesta verkkokaupasta. Eikä voi olettaa, että kuluttaja kykenisi valvomaan laillisesti toimivien yritysten veronmaksua. Kuluttajalla on oikeus valita, niinkuin minäkin valitsin tämän takin ostamisen Roomasta Suomen sijaan.
Noin 7% suomalaisten ostoksista tehdään verkossa, kertoi jokin tilasto, ja trendi vain jatkuu. Voin kuvitella, että jos Kesko aloittaa Pirkka-lehdessä massiivisen 'Osta netistä halvemmalla' kampanjan, koko kansa siirtyy nettiostoksille.
Kahden kauppa on kolmannen korvapuusti. Häviäjä on tiedossa, se on Suomen valtio, hyvinvointipalveluidemme rahoittaminen ja suomalaiset työpaikat.
Joten tämä postaus olikin oikeastaan ylistyspuhe venäläisille turisteille, joita ryntää tuhatmäärin tänne Suomeen ostoksille.
Sinistä. Rento jakku ja housut Zaida, laukku Roomasta ja käsissä vanha muhvi.
Sain haasteen. Kiitos, BusinessWoman, sinulle muistamisesta. Haaste kuuluu näin:
"Kerro (ilman materiaalisyyllisyyttä), mitkä viisi tavaraa ostaisit, jos sinulla olisi kaikki maailman rahat. Tämän jälkeen haasta viisi muuta bloggaajaa."
Siis: Kerro ilman materiaalisyyllisyyttä! Tämä on vaikeaa. Jos ihmisellä olisi kaikki maailman rahat, tulee ensin mieleen että tämä maailma pitää pelastaa, ei se mitä itse haluaa shopata.
Tai sitten kyse on samasta itsepetoksesta kuin lottoajan rukouksessa: "Herrani, anna sinä minulle lottovoitto niiin minä annan rahasta puolet hyväntekeväisyyteen. Tai ainakin annan kolmasosan."
Yritän vastata,sillä omia haaveita on kaikilla. Ja jos ei ole, niitä on erittäin helppo keksiä, kun käytössä olisi kaikki maailman rahat.
1. Barracuda (kuva yllä)
Vanha Plymouth Barracuda on minusta maailman kaunein auto. Tämän auton ostaminen olisi vielä mahdollista taviksellekin, mutta auton hankintahinnan lisäksi omistajalla pitäisi olla autotalli, bensarahaa, varaosabudjetti, osaava huoltaja-korjaaja....Siksi auto on jäänyt haaveeksi.
2. Taidetta, kenties savisotilaita
Tietenkin ostaisin taidetta, mutta pelkään että Ranskan valtio ei myisi Mona Lisaa. Lähestyisinkin Kiinan valtiota, mielessäni yhden tai kahden aidon Xianin terrakottasotilaan hankinta. Ostosrahoja vielä odotellessa tyydyn takanreunuksellani oleviin pikkupatsaisiin.
3. Sivistystä
Mitä oikeasti tarvitsen, se on lisää sivistystä. Sitä olisi mukava hankkia henkilökohtaisen opettajan avustuksella. Tai usean opettajan, kun jokaiseen alaan on tiedon aikakaudella oma asiantuntijansa.
Ai niin, tämä on väärä vastaus sillä tämä ei ole tavaraa, mutta menköön.
4. Vaatteita ja asusteita
Tottakai luopuisin halvoista räteistäni, kaikki vaan pois pois pois. Uusisin koko vaate- ja laukkuvarastoni. Kaikilla maailman rahoilla voisikin ökyillä kunnolla, joten oikeastaan: viis sivistyksestä.
Dolce&Gabbana on edustanut minulle sellaista häpeilemätöntä glamour-meininkiä, jossa rahalla saa, ja saa näyttää että tässä me rikkaat mennään. Osaa ne tehdäkin. Uudessa kesämallistossa on mukavannäköisiä vaatekappaleitakin, joten ainakin tästä mallistosta hankkisin jotain.
Dolce&Gabbana Spring 2012
5. Fabergé -koruja
Rintakorussa on keisarinna Maria Fedorovna.
Korun hinta on noin 90 000 euroa.
Yksittäiskappale.
Koska tämä on muotiblogi, vielä lopuksi korutoiveet.
Fabergé tunnetaan pääsiäismunistaan, mutta kultaseppäliike valmisti myös ensiluokkaisen taidokkaita koruja. Tietenkin vain aatelille ja Venäjän keisariperheelle eikä toisen luokan kansalaisille, joihin eliitti laski hyvin toimeentulevat porvaritkin. Koska olisin rikas, näitä olisi varmaan varaa ostaa.
Mutta rikaskin tarvitsee jo perustelun, miksi maksaa satoja tuhansia yhdestä korusta.
Perustelenkin (olen lainannut tämän jostain...) että Fabergén hankinta ei ole tuhlausta. Se on sijoitus, josta voi nauttia kymmeniä vuosia ja sen voi lopuksi huutokaupata eteenpäin, jos ei enää miellytä.
Laitetaan haaste kiertämään. Haastan: Preferitan, Dahlian, Mapsin, Ainosofian ja Helenan. HAASTEEN VASTAANOTTO ON VAPAAEHTOISTA! Jos aihe ei inspiroi, ei tarvitse väkisin. Niinkuin ei tietenkään koskaan, vaikka haasteen saa.
Kuvasin uutuuksia HM:ssä.
Kirkkaita värejä tarjottiin muodikkaiksi jo viime kesänä, mutta nyt ne varmaaankin lyövät läpi, ainakin jos kauppojen kevätvalikoimaan voi luottaa. Kaikkea löytyi, kevään muotiväreiksi nousivat keltainen ja tummansininen. Molemmat ovat jo saapuneet catwalkeilta liikkeisiin.
Klassikkoyhdistelmän sininen-punainen-valkoinen ystävätkin voivat ilahtua, sillä sitäkin näkyi.
HM
Trenssin voi käydä noutamassa HM:stä punaisena, tummansinisenä tai beigenä hinnalla 40,-.
HM trenssi 40,-
Kauniit nilkkurit, mutta epäilen että harvalla naisella on rohkeutta laittaa nämä jalkaansa. Samaa mallia löytyy HM:stä beigenä, jos pinkki hirvittää. Minna Parikalla on hyvin samankaltainen pinkki nilkkuri, katso Parikan mallistoa tästä. Tarkoitus ei ole vertailla, kumpi on parempi. Tottakai laatueroja on Parikan ja HM:n kengissä, niinkuin on hintaeroakin, ja kukin päättää itse omista hankinnoistaan mitä painottaa.
HM 30,-
Pieni värikäs kirjekuorilaukku sopisi vaikka pikkumustaan. Laukkua on saatavilla mustanakin.
Laukku 15,-
Kaikki ei ole värikästä, perusvärit myyvät varmaankin yhä vaan enemmän kuin muotivärit. Pilkkukuosia näkyi liikkeissä paljon, tässä on HM:n pilkullinen pusero -versio.
Tässä jatkamme ystäväni Pian kanssa laivalla, nyt ollaan tulossa Helsinkiin päin. Nämä olivat lauantaipäivän ruokailuasut.
Pialla on kuvassa Tukholman Desigual -liikkeestä löytyneet housut ja HM:n uudet ballerinat.
Housut Desigual, ballerinat HM
Olen monesti pohtinut, että Piet Mondrianin maalauksista saisi näyttäviä huiveja.
Mondrianin kuviota näet mm. Muotisalongin bannerissa, ja ovat ne kelvanneet ties minne muualle, kuten lakkapullohin. Mieleen on jäänyt ikimuistoinen hiuslakkamainos "Stu, Stu, Stu, Stupido Line, L'Oreal!"
Roomassa on paraikaa Piet Mondrianin teosten näyttely, tämä huivi löytyi sieltä. Huivin värit ovat todellisuudessa himmeämmät kuin tästä valokuvasta luulisi, mutta itse maalaus on luotu puhtain Mondrianin päävärein.
Huivi Rooman museosta, Hame Ranskan C&A, avokkaat Gabor, laukku halpisliikkeestä
Myös Tukholmassa on pakkaskausi, Pia shoppaili lauantaina rennon lämpimässä asussa, josta pidin paljon.
Jätimme miehet parkkiin ruotsalaiseen pubiin, kun kävimme ostoksilla. Tuossa miesparkissa oli risteilyruuhkaa, kun ukot istuivat ostoskadun ainoassa baarissa sillä aikaa kun naiset shoppasivat.
HM
Ja sain yllätettyä Pian tilannekuvaan, jossa hän on etsimässä laiva-asuun kuuluvia ballerinojaan.
HM:ään on juuri saapunut iso erä kirkkaita väriballerinoja hinnalla 10-20 euroa. Väreistä huolimatta tuntuu että meille naisille kelpaavat yleensä vain mustat tai ruskeansävyiset kengät.
Jos olisi pakko (tai mahdollisuus) valita itselle yhdet väriballerinat, minkäväriset sinä ottaisit?
Olisiko sinulla väriballerinoille todellista käyttöä? Jos ei, miksi ei? Jos kyllä, millaisen asun kanssa vinkkaat niitä käytettäväksi?
Viikonloppu sujui viihteellä, risteillen ystäväni Pian kanssa. Matkaohjelmassa ei tällä reissulla ollut kulttuuria, Tukholman tunnit kuluivat shopaten keskustassa.
Meillä oli ruokapöytä aikaiseen kattaukseen, kuvasimme asut.
Laivan käytävällä vastaan käveli kaunis Sara, joka on puoliksi suomalainen ja puoliksi iranilainen ja kertoi usien pukeutuvansa näin. Hienoa katsottavaa tämä nuori nainen!
Lapsiperheen arkeen tarvitaan iloa, ja sillä linjalla tässä on äideille pieni ostosvinkki.
Tarjoustalo myy Hello K*tty v*ssapape*ia (en kirjoita kokonaan, tai mainosrobotti löytää sanat ja liittää blogiini kyseisten tuotteiden mainoksia koko tulevan kevään).
Tarjoustalo
Aika banaalia,että v*ssap*peria muotiblogissa. Mutta no hei. Vitsi vitsi. Lapsellista. Nyt iski 'onpa tosi tyhmää juttua täällä mun blogissa' olo.
Iloista viikonloppua!
Villaviitta KappAhl, villapaita HM, strechhousut Zaida. Talvinen kangaslaukku on Rooman löytöjä, taisi maksaa 10 euroa
Villatakki Halonen, laukku Rooma, kengät 80-luvulta, parka ec, kaulaliina HM.
Villasormikkaiden päällä on kynsikkäät Monkista.Korvaläpät, ks lisää täällä.
Minulta vietiin äänioikeus
Mietin kuinka jännittäviä vaaleja meillä onkaan ollut viime vuosina. Ensin olivat ikikuistettavat jytky-eduskuntavaalit ja nyt jännitän super-mielenkiintoisia presidentinvaaleja.
Mutta heti perään juolahti mieleeni, että kenties vain olen tullut siihen ikään, jossa koetaan politiikka ja vaalit jännittävänä. Vai onko Niinistö-Haavisto asetelma saanut nuoret ja nukkuvatkin innostumaan?
Kertoisin mielelläni kantani teille, mutta koska tämä on viihteellinen muotiblogi, eikä raskas politiikan seuranta-areena, olkoon.
Sen verran kuitenkin että meidän perheessä on poliitinen riita ja äänioikeuteni on juonikkaasti kumottu.
Olen yrittänyt selittää miehelleni, että hänen pitää äänestää samaa henkilöä kuin minä, mutta se ei mene perille. Mies kannattaa toista ehdokasta kuin minä. Mies uhkailee, että jos minä menen sunnuntaina äänestämään, myös hän menee ja hän tulee äänestämään minun ehdokastani vastaan. Sen verran mies on tullut vastaan perheonnen vuoksi, että jos en äänestä ketään, silloin hänkään ei äänestä.
Joten nyt minulla ei sitten ole äänioikeutta. Tai, näissä vaaleissa en saa annettua positiivisesti vaikuttavaa ääntä, kun miehen vastaääni kumoaa sen.
Tuleva viikonloppu 3.-5. helmikuuta on Designpääkaupunkiviikonloppu, jota vietetään lukuisin yleisötapahtumin Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Kauniaisissa ja Lahdessa.
Timo Sarpanevan taidelasiesineitä
Tapahtumia on niin paljon, että jokaiselle on jotain. Lue viikonlopun koko ohjelma täällä.
Kaikkea kaunista ei tarvitse omistaa itse, taide-esineistä voi nauttia katselemalla niitä tällaisissa tapahtumissa ja museoissa.
Desingissa on silti mukavaa se, että sitä on saatavilla kohtuullisin kustannuksin omaan kotiin. Kohtuullinen on suhteellista, mutta verrattuna nimitaiteilijan uniikkiin työhön, tehdastuotantoesine on hyvin edullinen. Funktionalististen suunnittelijoiden alkuperäinen tavoite olikin, että taide on kaikkien saatavilla. Tämän mahdollisti taideteollisuus, joka alkoi laajentua 1920-30 -luvuilla.
Viikonlopun kunniaksi kuvasin kotini design-käyttöesineen. Se on ollut vuosia ahkerassa päivittäisessä käytössä ja muovisena kestänyt silti uuden näköisenä. Arvannet, mikä esine on.
Kävin menneenä päivänä teatterissa. Taas sinne piti mennää suoraan päivän velvollisuuksista ilman että ehti välillä kotona käymään.
Sain palautetta edellisen teatteriasuni kohdalla, että teatterissa laukkku saisi olla pieni. Vaikka teatterissa näkee kaikenkokoisia laukkuja ja näkee paljon talvisaappaitakin, silloin jos haluaa olla oikein hyvin pukeutunut, niin tuo palaute oli ihan oikeaa. Erittäin hyvin pukeutuva nainen ottaisi teatteriin vaihtokengät ja pikkulaukun mukaan.
Yritän kovasti, siksi vaihtokengät olivat mukana. Mutta mihin mahtuisi vaihtolaukku, kun jo kengät veivät kaiken ylimääräisen tilan kangaskassissani? Ratkaisin asian vanhalla muhvillani, joka näyttää erehdyttävästi laukulta. Eihän se tietenkään ole sama asia kuin kaunis pikkulaukku, mutta sinnepäin...
Villatunika Francoise, saapat 80-luvulta, avokas ja laukku Roomasta
Tuona päivänä ei ollut niin kova pakkanen kuin nyt, joten ulkotakiksi asustin uuden suosikkini.
Otin teille kokonaisuudesta nämä kuvat, joissa näköjään ilmeeni kertovat että otan bloggauksen totisena juttuna. Tässä ollaan vakavasti mukana sosiaalisessa mediassa!
Tuntuu että esiintyminen sosiaalisessa mediassa on tänä päivänä melkein kansalaisvelvollisuus.
Aika usein tulee kuultua epäuskoisia kysymyksiä: "Etkö todellakaan ole Facebookissa?". Kysymystä värittää äänensävy, joka kertoo, että jos ei ole Facebookissa, on ajastaan jälkeenjäänyt B-kansalainen.
Ennen filosofi Descartes päätteli: Ajattelen, siis olen olemassa.
Nyt uusi sukupolvi päättelee: Olen Facebookissa, siis olen olemassa.
Ja joskus minäkin pohdin, onko tämä blogi, ja kommentointi täällä netissä jokin olemassaoloni uusi ulottuvuus.
Laivan käytävällä vastaan käveli kaunis Sara, joka on puoliksi suomalainen ja puoliksi iranilainen ja kertoi usien pukeutuvansa näin. Hienoa katsottavaa tämä nuori nainen!
