Sain palautetta edellisen teatteriasuni kohdalla, että teatterissa laukkku saisi olla pieni. Vaikka teatterissa näkee kaikenkokoisia laukkuja ja näkee paljon talvisaappaitakin, silloin jos haluaa olla oikein hyvin pukeutunut, niin tuo palaute oli ihan oikeaa. Erittäin hyvin pukeutuva nainen ottaisi teatteriin vaihtokengät ja pikkulaukun mukaan.
Yritän kovasti, siksi vaihtokengät olivat mukana. Mutta mihin mahtuisi vaihtolaukku, kun jo kengät veivät kaiken ylimääräisen tilan kangaskassissani? Ratkaisin asian vanhalla muhvillani, joka näyttää erehdyttävästi laukulta. Eihän se tietenkään ole sama asia kuin kaunis pikkulaukku, mutta sinnepäin...
 |
| Villatunika Francoise, saapat 80-luvulta, avokas ja laukku Roomasta |
Otin teille kokonaisuudesta nämä kuvat, joissa näköjään ilmeeni kertovat että otan bloggauksen totisena juttuna. Tässä ollaan vakavasti mukana sosiaalisessa mediassa!
 |
| Putkihuivi Stockmann, korvaläpät pikkukauppiaalta Muotimessuilta |
 |
| 80-luvun läskipohjasaappaani ovat lämpimät. |
Tuntuu että esiintyminen sosiaalisessa mediassa on tänä päivänä melkein kansalaisvelvollisuus.
Aika usein tulee kuultua epäuskoisia kysymyksiä: "Etkö todellakaan ole Facebookissa?". Kysymystä värittää äänensävy, joka kertoo, että jos ei ole Facebookissa, on ajastaan jälkeenjäänyt B-kansalainen.
Ennen filosofi Descartes päätteli:
Ajattelen, siis olen olemassa.
Nyt uusi sukupolvi päättelee:
Olen Facebookissa, siis olen olemassa.
Ja joskus minäkin pohdin, onko tämä blogi, ja kommentointi täällä netissä jokin olemassaoloni uusi ulottuvuus.
Katso lisää
2 kommenttia:
Tuo takki on järkyttävän ihana ja osaat näköjään asustaa sen mukavan vaihtelevasti.
Kiitos. Takki on väriensä puolesta kiva asustaa musta-ruskea linjalla.
Lähetä kommentti