Katso tauluväärennökset



Tämä on väärennetty Schjerfbeck.

Kävin kuuntelemassa tohtori Pauliina Laitinen-Laihoa ja rikosylikonstaapeli Juha Ristolaista taideväärennöksistä. Pauliina on kirjoittanut aiheesta kirjan ja Juha Ristolainen on tutkinut taiderikoksia Suomessa vuosia.

Väärennöksiä on jatkuvasti myynnissä, lisää niitä joko tuotetaan Suomessa tai tuodaan mm. itänaapuristamme. Vääriä maalauksia ja veistoksia valmistetaan yleensä niiltä vanhemmilta tunnetuilta taiteilijoilta, joiden teoksista maksetaan yli 5000 euroa.  Myös kuuluisien taiteilijoiden painografiikassa on paljon väärennöksia. 

Ilkka Lammin ihailijoille kerrottakoon ikävänä uutisena, että myös hänen töitään voi mahdollisesti jo löytyä väärennöksinä. Juha Ristolainen ei suostunut avaamaan tätä asiaa pientä mainintaa enemmän vaikka erikseen yritin lisäkysyä. Joten voisi olettaa että kyse olisi hyvin keskeneräisestä tutkinnasta.

Juha Ristolainen oli tuonut paikalle kymmenkunta rikospoliisin takavarikoimaa tauluväärennöstä. Katso niitä tästä ja päättele itse, erottaisitko ne aidosta taiteilijan työstä. Kaikki nämä työt ovat väärennöksiä.

"Schjerfbeck"

"Onni Oja"

"Nikolai Lehto"

"Schjerfbeck"

"Schjerfbeck"



"Järnefelt"

"Schjerfbeck"



Pauliina Laitinen-Laiho ja Juha Ristolainen

Kuulemma paras todennäköisyys, että omiin käsiin jää tällainen Musta-Pekka -taulu, syntyy kun ostaa arvomaalauksia raviradalla.

Ristolainen varoitti, että lähiaikoina voi tulla erä väärennettyjä Pekka Halosia markkinoille, mutta Pauliina lohdutti että ne ovat nin tökeröitä että valveutuneen ostajan ei pitäisi mennä halpaan.

Tunnettu taidekauppias tai huutokauppa ei aina ole 100% ostotakuu, mutta kuitenkin luotettavin tapa hankkia arvotaulu. He mahdollisesti korvaavat, jos työ myöhemmin osottautuisi väärennökseksi. 



Pauliina on edustava huippuammattilainen.









































Lue lisää:

• Pauliinan tietopaketti taideväärennöksistä
• Pauliinan blogi talous-taito lehdessä

• uutinen järjestäytyneestä väärennösliigasta Suomessa

Kevättakit

Suoritin kevättakki -etsintää, kerron tässä millaisia takkeja minulle on tullut vastaan.

Kevättakkivalikoima on juuri nyt parhaimmillaan, mutta alennuksia niistä on harvemmin, toki yksittäisiä tarjouksia löytyy.



Trenssi Ajatar

Trenssi on lyönyt itsensä läpi, niitä löytyy kaikkien kauppojen valikoimissa. Ei ihme, trenssi lyhyenä tai pitkänä on käytännöllinen ja ajaton, kevättakin parhaimmistoa.

Nyt löytyy paljon värillisiä takkeja, mm.kirkkaan punaisia. Kuvan mukainen, yksinkertainen beige tai harmaa kevättakki, tai musta, lienee silti taas suosituin, koska ne voi pukea päälle kaikkien vaatteiden kanssa, eivätkä ne riitele. Takkia ostaessa kannattaa miettiä, joutuuko samaa takkia käyttämään vielä loppukesästä ja syksyllä. Jos kyllä, ainakin hempeimmät pastillivärit ja vaaleat keväiset beiget voisi unohtaa.

Kevätakin voi ostaa huokeasti, keskihintaisena tai kalliina. Jokaisessa vaihtoehdossa on hyvät puolensa, käyn tässä niitä läpi aloittaen edullisimmasta.

EDULLISIA TAKKEJA

Halvan hintaluokan takeista täytyy todeta, että superlöytöä ovat vaikea, mutta ei mahdoton, saavuttaa. Takin hinta näkyy yleensä laadussa. Huonoa laatua löytyy kankaissa, napitusten pitämisissä ja saumaompeluissa ja joskus halpatakin ryhti on kadonnut jo ensimmäisen käyttökuukauden jälkeen (kokemusta on).

Jos etsit halvalla takkia, jonka pitäisi kestää enemmän kuin yhden sesongin, saat tutkia tarkasti tulevan ostoksesi. Mutta ei ole mahdotonta löytää  hyvää ja kestävää, edullista takkia.

Jos takkibudjetti olisi 30 euroa, Itäkeskuksen Exotic arabiliikkeestä saa hyvän takin 24 eurolla tai pidemmän 32 eurolla.Tämän takin kangas pysyi sileänä ja näyttää ja tuntuu pehmeältä, hintaansa arvokkaammalta. Aioin  ostaa tämän kakkostakiksi, mutta isoin koko oli XL eikä se mahtunut päälleni.

Liikkeessä oli paljon nuoria tyttöjä takkeja sovittamassa, joten nämä takit ovat monen opiskelijan valinta. Takki istui nuorten tyttöjen päällä hyvin trendikkään näköisesti farkkutakkina.

H&M. Jo aiemmin kehuin HM:ää, sieltä löytyy paljon aikuisellekin sopivia kevättakkeja n. 50:llä eurolla.
Blogikaunottaret  Salla  ja MouMou  näyttävätkin hyviltä  HM-takeissaan, katso täällä, ja täällä.


HM



City-Market n. 70,-

City-Market oli pettymys, siellä oli vain ulkoilutakkeja,mutta ei ollenkaan fiksuja naisten kaupunkitakkeja. Oikeastaan ainoa edes hieman kaupunkikävelyyn soveltuva malli, jonka sieltä löysin, on tuossa kuvassa, ja silläkin oli jo hintaa.

Anttila, Skila Ladies, n. 70,-



 

Anttilan valikoima on laaja, mutta hieman tätimäinen. Mummotakkien seasta löytää yksitttäisiä erittäin kivoja malleja.

Kuvan Skila Ladies trenssityyppinen, yksinkertainen hupullinen takki istui päälläni niin kauniisti, että melkein meinasin ottaa sen samantien mukaani, mutta päätin vielä jatkaa kierrostani.

Katso Anttilan takkivalikoimaa täältä.

Prisma 44,95
hupullinen




Prismassa oli vain yksi kaunis takki alle 50 eurolla. Siitä pidin siitä ja ostin, koska hinta ei päätä huimannut. Samaa mallia oli myös mustana. Kangas on liukas hieman vedenkestävä ja takissa on ohut vuori.Hopeiset taskunapit ja vetoketjut toimivat somisteina.

Kaikki muut Prisman ostokelpoiset takit maksoivat sitten 70 euroa tai yli. Siellä on myös kauniita lyhyitä Luhdan takkeja, mutta ne maksavat 130,-.

Päädyin halpaan takkiin, sillä en osta kallista valkoisena, ja lisäksi budjetti riittää nyt  turhamaisesti toiseenkin takkiin. Tällä hetkellä en ole laatutakin tarpeessa työni tai menojeni vuoksi, siksi tänä vuonna minulle mieluummin kaksi halpaa kuin yksi laadukas.

Halvasta hintaluokasta on mainittava vielä Elloksen takit, uuden luettelon trenssit ovat trendikkään kauniita ja huokeita. Sopii niille joilla on rohkeutta tilata takki ilman sovitusta.

Ikäväkseni Itäkeskuksen Zarassa ei ollut kevättakkeja, olin asettanut sille paljon odotuksia. Myyjä ei edes tiennyt onko takkeja tulossa koska. Sama koski edullista Gina Tricota.

KESKIHINTAISIA TAKKEJA


Halonen, Damo n. 170,-

Tästä hintaluokasta alkavat varsinaiset, aikuisen naisen tyyli- ja laatutakit.

Keskihintaisten (100-300 euroa) aikuisten  naisten takkien melkein ykkösliike kierroksellani oli Halonen. Valikoima on laaja ja takkeja löytyy pitkinä, lyhyinä, sateenkestävinä ja ties millaisina.

Halonen myy Damo -merkkiä, josta pidän paljon. Kuvan Damo-takki pitäisi nähdä päällä. Takissa on sisänauha, jolla vyötärö vedetään tiukaksi, ylisuuri naisellinen huppu ja pieniä nauhayksityiskohtia hihoissa ja selässä. Takki istui minun päälläni loistavasti, viittä vaille että se ei ollut hankintani.

Huomasitko, Halonen oli melkein ykkönen. Ihan teidän lukijoiden vuoksi, menin sisään myös Jokiseen, jota olen aina pitänyt mummoliikkeenä. Jokinen osottautui huippuhyväksi kevättakkiliikkeeksi keskihintasarjassa. Eikä mallit olleet yhtään mummoa. Liikkeessä oli joitakin samoja malleja kuin Halosella, ja joitakin samoja mitä Stockmann myy, ja sitten minulle uusia.

Halosen ja Jokisen takit ovat jo kohtuullisen laadukkaita, ja voit odottaa niille käyttösesonkeja enemmän kuin yhden. Ilman muuta kannattaa käydä katsomassa nämä liikkeet, Aleksanterinkadulla Helsingissä ne ovat vieläpä vierekkäin. Uskoisin että monet aikuiset naiset löytävät näistä takin parhaalla hinta-laatusuhteella.

KALLIITA TAKKEJA

Kun aikuinen nainen haluaa päälleen laadukkaan, asiallisen, edustavan ja kestävän takin, hän huokaisee ensin, ottaa mukaan 250-600 euroa, ja lähtee Stockmannille tai Ajattareen. Molempien laajassa valikoimassa on  huippulaadukkaita ja tyylikkäitä takkeja. Liikkeistä löytää klassisia pitkiä kevättakkeja, jotka ovat hametta käyttävälle tyylikkäämpi vaihtoehto kuin lyhyt takki.

Kummastakaan liikkeestä ei tarvitse poistua ilman että takki on löytynyt, niin paljon hienoja vaihtoehtoja niissä on. Lompakko on tietenkin tyhjentynyt. Vastapainoksi ei tarvitse juosta kaupoissa tuntitolkulla, ei myöskään lähivuosina, sillä laatutakille voi odottaa monta käyttövuotta, jos edes vähän siitä huolehtii (henkarisäilytys, tuuletus ja ohjeen mukainen pesu). Ja lisäksi, näissä takeissa kantaja on aina chic, oli alla mitä tahansa.

Kuvasin muutaman tavallista erikoisemman takkivaihtoehdon.

Stockmann

Stockmann




Erich Fend n. 300,-

 



Mimi & Lula

Stockmannilla vastaani tuli minulle uusi Mimi&Lula merkki, jonka valikoimissa oli paljon kauniita, yksillöllisiä ja naisellisia takkeja. Yllätykseksi kyse oli suomalaisesta merkistä.  Hyvä suomalaiset osaajat, keitä te sitten olettekin! Jos te tekijät satutte tätä lukemaan., niin vinkiksi että vajaahihaisten takkien kylkiäisinä  voisi samassa yhteydessä myydä takkiin sopivat pitkät hansikkaat. Sillä muuten sellaisia saa etsiä vaikealla tavalla, kissojen ja koirien kanssa, eikä siltikään aina löydä juuri ko. takkiin sopivia.

Katso koko Mimi&Lula mallisto täältä.

Katso Stockmannnin kaikkia takkeja täältä.

Business Woman on myös löytänyt trenssin Stockmannilta, katso takkikuvat täältä.



Ajatar

Ajatar



Välikauden Jukka Rintala, alessa 495,-



Gorgeous Blogger

Lämmin kiitos BusinessWomanille, joka ilahdutti minua tällä palkinnolla.

"The Gorgeous Blogger -palkinto on suunnattu kaikille upeille bloggaajille. Jokainen vastaa viiteen blogiinsa liittyvään kysymykseen ja jakaa tämän palkinnon viidelle, jotka mielestään sen ansaitsevat."

1. Milloin aloitit blogisi?

Marraskuussa 2010.

2. Mistä kirjoitat blogissasi, mitä kaikkea se käsittelee?

Kirjoitan "en-mistään-tärkeästä": pukeutumisesta, muodista ja taiteesta. Pyrin pidättymään vain näissä aiheissa, mutta rönsyjä ja sivujuonia ilmestyy.

Tai no, onhan taide tärkeää. Mutta jos kirjoittaisin yksin siitä, blogiani ei ehkä luettaisi yhtä paljon, joten tulkitsen asiaa laveasti. Muoti ja pukeutuminen ovat lähes arkitaidetta.

Usein tulee mieli kirjoittaa tärkeästäkin, ja ottaa kantaa maailman tapahtumiin, kuten politiikkaan ja päivän uutisiin. Mutta pidättäydyn tästä, jotta Muotisalonki pysyy viihteellisessä aihepiirissään.

3. Mikä seikka tekee blogistasi erityisen verrattuna muihin?

Ikäni.

Ikäisiäni muotiblokkaajia on vähän  eikä montaa kirjoittajaa  ole toisessakaan harrastuksessani, antiikkihuonekaluissa ja -esineissä. 

Naiset harrastavat joko muotia tai taidehistoriaa, mutta tunnen henkilökohtaisesti vähän sellaisia  jotka harrastavat  molempia. Jos vain toinen aihe kiinnostaisi, pyrin siihen että lukija saisi silti mukavaa sivustanähtävää. Itsekin seuraan mielenkiinnolla blogeissa sellaisia harrastuksia, jotka eivät ole omiani.

Katson antiikin kuuluvan taiteen piiriin, mutta olen välttänyt kirjoittamasta siitä liikaa. Minusta näyttäisi (ilman tietoa) että siitä kiinnostuneita blogilukijoita on vähän,  monet antiikkiharrastajat kuuluvat vanhempaan ikäryhmään, eivätkä ehkä vielä tunne blogimaailmaa. 

4. Mikä sai sinut aloittamaan blogin kirjoittamisen?

Toimeton ihmismieli keksii kaikkea mahdollista jonninjoutavaa ja turhaa.

Ja vakavammin, minulla on tällä hetkellä aikaa tehdä tätä. Ymmärrän miksi ikäisteni blogeja ei ole: ruuhkavuosia elävät aikuiset eivät arkensa pyörityksen keskellä ehdi, koska blogi vie yllättävän paljon aikaa. Mutta onneksi tämä on kivaa.

5. Mitä haluaisit muuttaa blogissasi?

Lukijat ovat varmasti huomanneet,että olen lähes toivottoman huono valokuvaaja enkä omista  järjestelmäkameraa. Mutta yritän kehittää itseäni sitkeästi. Siihen asti lohduttaudun, että Muotisalonki on ainakin hyvin autenttinen tavisblogi.

Jatkan haasteen seuraaville viidelle hienolle bloggarille:

HAASTEEN SAAVAT TAIDEBLOGIT:

Taidehistoriaa ja muutakin havinaa, Heikki Honkalan blogi antaa tietoa taiteen historian mestarimaalareista.

Kaponieeri, Turun museokeskuksen tutkija Kari Hintsala kirjoittaa blogiinsa kulttuurihistoriaan liittyvistä asioista.

Kari ja Heikki, olen teidän molempien blogien harras lukija ja toivon että jaksatte jatkaa viihdyttämistäni tulevassa vielä pitkään.

HAASTEEN SAAVA MIELENKIINTOINEN HARRASTUSBLOGI

Ompeluseurakunta, Leena on mielenkiintoinen ihminen joka kertoo asioita, jotka eivät ole kuuluneet harrastuspiiriini mutta ovat mielenkiintoista sivustaseurattavaa. Kuten nuo kauneimmat näkemäni kissat ja kädentaitoharrasteet.

HAASTEEN SAAVAT MUOTIBLOGIT

Haastamani muotiblogit ovatkin mahdollisesti jo saaneet ansaitun haasteensa aiemmin. Ja jos eivät, niin tunnustuksen kera, nyt saivat.

Seuraan, miten ehdin, lähes kaikkia muotiblogeja joita vastaan tulee. Koska tiedän, mitä tämä vaatii, arvostan kaikkia blogikirjoittajia.  Eniten aikaa käytän BusinessWomanin lisäksi blogien  LadyBohemia ja Pupulandia lukemiseen.

Kaksi ensimmäistä ovat fiksujen ja persoonallisten aikuisten naisten blogeja, joiden tekstit ovat miellyttäviä ja pukeutuminen ihailtavaa. Pupulandian kaunis Jenni on mieltä lämmittävän  sivistynyt nuori nainen kirjoituskäytökseltään. 

Päivän asu

Arkipäivän farkkuasu.

Farkut HM (ruskeat)

takki Zara

Katso lisää

• Printtikassia
• HM villapuseroa



Din Sko, 5-6 vuotta sitten ostetut..



Turun Linna

Linnassa. Vaatteet, lue. täältä. Mustat säärystimet toimivat hyvin kenkien ja hameen kanssa.

Turun reissun paras kohde oli Turun Linna. Sekä minä että mieheni olimme molemmat yhtä vaikuttuneita, vaikka taidehistoria onkin vain minun harrastukseni. Kaikkein suurimman elämyksen mieheni sai linnan tyrmässä.

Linnassa kului 3,5 tuntia ja sisäkävellä sai sellaiset viisi kilometriä. Päälinnassa lienee 40 huonetta ja esilinnassa toinen mokoma.

Linnassa voi tulla kuningatarmainen olo.Paitsi siis vankityrmissä.

Miten kuningas hallinnoi ja puolusti asemiaan valtakunnassaan? Keskiajalla linnat olivat tärkeitä kruunun vallan ylläpitäjiä. Ne huolehtivat puolustuksesta ja maan hallinnosta, kuten esimerkiksi verojen keruusta ja vankien säilytyksestä. Suomessa oli keskiajalla (1150-1523) seitsemän isoa linnaa, Turun Linna on isoin ja komein.

Turun linna perustettiin aluksi kastellina (=suojamuurialue sotajoukoille) saarelle 1200-luvulla, noilta ajoilta maa on noussut peräti 3,6 metriä, eikä saarta enää ole.  1300-1500 luvulla linnaa laajennettiin ja 1500-luvulle tultaessa linna oli yksi Pohjoismaiden suurimpia.

1500-luvulla Kustaa Vaasa ja hänen poikansa, Suomen herttuana toiminut Juhana laajensivat linnan renessanssilinnaksi. 1556-63 linna eli loistoaikaansa, kun Juhana Herttua ja hänen puolisonsa Katarina Jagellonica pitivät siellä ylellistä renessanssiruhtinastyyppistä hoviaan kullan, taiteen ja loiston keskellä.

Vielä 1600-luvulla linna oli Suomen kenraalikuvernööri Pietari Brahen asuntona, mutta pikkuhiljaa  linna menetti merkityksensä puolustuksen ja hallinnon kannalla.

1700- ja 1800-luvuilla se toimikin vankilana, asevarastona ja sotilaskasarmina.

1960-luvulla saatiin linnan entistämistyöt saatiin valmiiksi, jonka jälkeen se on toiminut museona.

Linnarakennuksen lisäksi museossa on laaja kokoelma antiikkiesineistöä ja huonekaluja. Tässä teille muutamia esimerkkejä.

Pyhä Yrjänä surmaa lohikäärmeen ja pelastaa prinsessan. Keskiaikainen puuveistos.
Lue Pyhän Yrjänän koko legendasta täältä.

Meissenin käsinmaalattua posliinia, ikä jäi epäselväksi, mutta vanha.



Englanti 1830-luku. painokoristelu Lordi Byronin runon mukaan.

Majolikaa





Tiedätkö miksi tämä peili on keskeltä halki? Lue kuvan alta.



Rokokoopeili. Peilistä heijastuu muitaa rokokooesineitä ja kruunukin näkyy hieman.
Aikoinaan peili oli ylellisyysesine ja mitä isompi, sitä enemmän joutui maksamaan peiliveroa. Joten
peilit laitettiin halki veron välttämiseksi.

Museoväki on turhan vaatimatonta, Turun Linnan interiöörihuoneita voisi mainostaa ja kehua retostella enemmänkin.

Huoneita on monta ja ne on sisustettu ensiluokkaisilla antiikkiesineillä. Kaikki Suomessa vallalla olleet tyylit löytyvät nähtäväksi.



Rokokoosali. Tuolla ikkunan edessä voisi olla minun tauluuni maalattu tuoli.

 

Antiikkihopean ystävien kannattaa vierailla nyt linnassa, sinne on tuotu eri puolilta Suomea ja Ruotsin upeista linnoista ensiluokkaisia hopeaesineitä. Hopea ei kuulu harrastuksiini, muttä nämä esineet olivat sellaista luokkaa että haltioiduin.  Kuva barokkkinen oluttuoppi lienee 1600-luvulta ja tuo sokerikko edustaa parasta kustavilaista esineistöä, ainakin minun harjaantumatttomaan silmääni. 

Näyttely Ajaton aarre – hopeaa 1600–luvulta nykypäivään Turun Linnassa 12.11.2010 – 10.4.2011

Linnamuseon sivuille pääsee tästä.

Turun illasta



Lähes yksimustassa. Huomaatko mikä ei ole mustaa ?
Bolero on puettu leningin alle, kätsy ja muodikas tapa.
Ikäväksenne vasemmassa kuvassa on erittäin huono kuvakulma.
Katso koruja lisää täällä.









































Kuvassa päivän ja illankin vaatetus Turun matkalta.  Jotta ei jäisi väärinkäsitys että Turussa yksin kirkoissa kuljimme, kerron pari sanaa illan vietostakin.

Vanhasta kokemuksesta tiesin että Koulu on antiikkirakennusten ihailijalle viihtyisä paikka ja että  kuuluisan salapoliisi Vareksen kuuluisa kantakapakka nimeltään Uusi Apteekki on kiva paikka.

Molemmat ravintolat olivat oletetun mukavia, tapasimme kivoja turkulaisia ihmisiä, paljon terveisiä teille, jos luette. Lupasin myös liittyä Apteekin ystäviin.

Koulussa

Vinkki oluen ystäville: Meille kävi tuuri, sillä saimme 100% aitoa Aura -olutta. Viime torstaina Auran päivänä panimoravintola Koulu lanseerasi uuden, aidosti turkulaisen Aura-oluensa. Hartwallin Aura ei sitten muuten ole Turuust.

Missään muualla ei myydä tätä aitoa Auraa kuin Uudessa Apteekissa ja Koulussa.

Jotta pääsin näkemään Koulun upean yläkerroksen, hiippailin sinne kun yksityispidot siellä olivat loppuneet. Kaunis rakennus, jos nämä kuvat mitään osaavat siitä kertoa.

Turun tuomiokirkko

Turun tuomiokirkko vihittiin vuonna 1300, samoihin aikoihin Turku sai kaupunkioikeudet. Kirkko muutettiin basilikaksi 1460-luvulla. Kirkko rakennettiin alunperin harmaakivestä ja myös tiilestä, joka oli tuolloin kallis rakennusmateriaali.

1300-1500 lukujen aikana kirkkoa rakennettiin ja laajennettiin monesti ja myös uusrakennettiin, sillä se on palanut kymmeniä kertoja.

Jos tulee tilaisuus, kirkkoon kannattaa piipahtaa sisälle. Sieltä löytyy upeita keskiaikaisia (n. 1150-1530) seinä- ja kattomaalauksia ja Suomen komeimmat ja suurikokoisimmat hautamuistomerkit.

Sotamarsalkka Åke Tottin ja hänen vaimonsa Kristina Brahen hautamuistomerkki on vuodelta 1678.



Hautamuistomerkki 1678:Åke Tott ja Kristina Brahe, marmoria



1800-luvulle asti ihmisiä haudattiin kirkkojen sisään,Turun tuomiokirkon alla on tuhansia piispojen ja ylhäisten hautoja. Kirkossa on esillä mm. Kaarina Maununtyttären sargofagi.

Hautakivi lattiassa. Otaksun että kirkon alla lepää von Mell aatelisia.

Kuori on koristettu R.W.Ekmanin 1850-luvulla maalamin freskoin. Kuuluisin niistä lienee Suomalaisten siunaaminen,joka kuvaa piispa Henrikin ristiretki -legendaa (ehkä 1150).  Juu, juuri se piispa jonka Lalli tappoi jäälle. Teosta varten Ekman teki paljon taustatöitä etsien museoista ja ulkomailta tietoa keskiaikaisesta pukeutumisesta.

R.W.Ekman: Jeesus valvoo, opetuslapset nukkuvat ja pidättäijät ovat saapumassa taustalla lyhtyineen



R.W.Ekman: Ehtoollinen

Päivän asu

Asu on teatteriasu Turusta.


Laadukas villajakku on n. 10v vanha. Melkein olin heittämässä jo pois, mutta nyt keksin edes vähän muodistaa
sitä Zaran leveällä minihameella.

Olimme katsomassa Anna Kareninaa. Jos et halua kuulla Leo Tolstoita joko karjumalla luettuna tai sitten täydellä hiljaisuudella (esityksessä ei juuri ollut muunlaista esittämistä) etkä jaksa katsella kun puolialastomat juoksevat lavaa otsa hiessä ympäri, ja sylki tippuu suusta, älä valitse tätä näytelmää.

Yhtymäkohdista kirjaan kertonee se, että mieheni, joka ei ollut lukenut kirjaa, kuvitteli esityksen jälkeen Anna Kareninan olleen stripteasetanssija (roolihahmo juoksi strutsinhöyhenet takapuolessa tai sitten alasti melkein puolet esityksestä), eikä ymmäränyt Annan tehneen itsemurhaa tarinan päätteeksi.

Tämä oli vain minun mielipiteeni, joku voi tietenkin tykätä tällaisesta modernista esittämisestä. Meille se oli elämys vain siinä mielessä, että harvoin on neljää tuntia näin kärsinyt.

Teatteri-illan pelasti vain väliaika, jolloin totesin taas kerran, että Turussa on tyylikkäitä naisia ja  kaupungissa pukeudutaan kauniisti teatteriin mennessä.

Lähtö Turkuun: matkapuvusto ja hotelli


Vietimme viikonloppua Turussa. 

C.L. Engel: kirkon ympäristö 1814.
Kuvan torni on palanut,
nykyisen on suunnitellut Engel. 

Turkulaisia hellitään ainutlaatuisen kauniilla kaupungilla ja komealla historialla Suomen oloissa.

Kaupungin historia alkaa jo 1229, kun piispanistuin perustettiin lähelle Koroisiin, mutta koska Aurajoki nousi, kauppa keskittyi Turun vanhan keskustan liepeille. Kaupunkioikeudet Turku sai jossain vuosien 1290 - 1309 välillä.  Samoihin aikoihin Turussa oli käynnistettiin kaksi massiivista rakennushanketta, jotka yhä tänään ovat kaupungin arvokkaimmat nähtävyydet: Turun tuomiokirkko ja Turun linna.

1300-luvulla kaupungissa asui n. 2000 ihmistä. Kauppiasporvaristosta kaksi kolmasosaa oli saksalaisia ja kaupunki noudatti Hansa-kaavaa ja kuului Hansaliiton piiriin. 1530-luvulla Kustaa Vaasa toi uskonpuhdistuksen ja hänen poikansa Juhana Herttua renessanssin loiston mukanaan Turkuun.

Puukaupunki on palanut usein, en tiedä kuinka monta mutta jotain sata kertaa, turkulaiset eivät aina itsekään tiedä että näin paljon. Matkan aikana tapasimme paljon mukavia turkulaisia ihmisiä.







Matkapuvusto lyhyelle kaupunkireissulle tuli valittua punaisen takin ympärille sopivista vaatteista.

Lyhythihainen leninki ja lyhyt mekko Zara, muut vaatteet vanhoja, mm. punaraitainen illajakku >10v.. 

Pienenä tyylirikkona mukana oli tummanruskeat kävelykenkäni. Ei voi mitään, kaupunkilomalla kävellään paljon ja mustia hyviä kävelykenkiä en omista. Jalkakäytävät olivat niin kamalassa rospuuttokunnossa, että tämä kenkä oli ainoa oikea valinta.

Matkamessuilta mukaan tarttui halvan Omenahotellin vieläkin halvempi messutarjous. Perillä selvisi että Turussa ei kannata yöpyä missään muualla, jos budjetti on tärkeä asia. Omenahotelli sijaitsee ydinkeskustassa, josta on helppo kulkea minne vain, ja paikalletullessa selvisi että hotelli on Alvar Aallon suunnnittelemassa funkkistalossa, Maalaistentalossa.

Perhematkustavia kiinnostanee tietää, että normaalia hotellihuonettta tilavammassa 2h huoneessa oli pedit neljälle, mikro ja jääkaappi ja kaikki muu tarvittava, myös fööni. Respan palveluista olisikin ollut turhaa maksaa.