Muotiblogi on väljä epäselvä termi, joka tarkoittaa yhdelle yhtä ja toiselle toista. Nimitän itse muotiblogiksi blogia, joka kirjoittaa vaatteista ja asusteista, mutta moni kokee muodin osaksi myös kodin, sisustuksen, lifestylen, jutustelun...Ainoa yhteinen sääntö tuntuu olevan että muotiblogin aihepiirin oletetaan automatic olevan pinnallinen. Mikäs siinä, mutta voi tämänkin säännön vastaisesti kirjoittaa, jos siltä tuntuu.
Muotiblogin kirjoittaminen on vaikeaa, mutta opettavaista. Ilman toimittajan taitoja ajatustensa ilmaiseminen ymmärrettävästi, niin että ei kuulosta pinnalliselta idiootilta ja kirjoittaminen tuntemattomille mielenkiintoisella tavalla on isompi haaste kuin osasin kuvitella ennen Muotisalonkia. Aiheiden keksiminen blogiin vie sekin aikaa ja ajatuksen voimavaroja. Usko pois, pinnallisen muotiblogin kirjoittaminen on vaikeaa!
Tämä tuli mieleeni kun Business Woman kirjoitti pari päivää sitten muotiblogeista.
Päivän asujen esittelykään ei ole niin helppoa ja kevyttä kuin sitä ei-tekevät ehkä otaksuvat, se vaatii mm. pokkaa ja vie aikaa. Bloggaaja asettaa itsensä julkisen arvostelun alaiseksi, lukijoiden hyväksi.
 |
| Takki ja kaulaliina HM, saappaat 80-luvulta, laukku vanha Aleksi 13 |
Muotimaailman mahdottomasti saavutettavat mitat, mallit ja arvot, epätodellisuus ja avoin kaupallisuus olivat tärkeä syy siihen miksi aloitin Muotisalongin kirjoittamisen, ja miksi luen innokkaasti tavallisten ihmisten muotiblogeja. Mitäs se haittaa, jos omat kuvat ja jutut menevät joskus jopa liian arkisiksi, sellaista se elämä on, ainakin minun.
15 kommenttia:
Ohimennen huomasin blogisi Blogilistan avaussivulla ja pitääpä kommentoida, että hauskaa, kun meitä ei-niin-tyttösiä muotibloggaajia on enemmänkin. Ja että hienot saappaat sinulla :)
Hopeapeilin Elina
Tuija, -66 vuosikerta on erittäin hyvä eikä tippaakaan keski-ikäinen, nimimerkki itsensä vieläkin kakskolmoseks tunteva ja tuskin tästä henkisesti enää vanhenenkaan :)
Kyllä ainakin minä katson mieluummin arkista ja normaalia naista valokuvista jos toisena vaihtoehtona on muokattu valokuva. Normaalia ja rehellisesti oma itsensä oleva nainen on minusta aina kaunis, vaikka olisinkin sitten totaalisen eri mieltä hänen tyylistään ja siitä mikä hänelle sopii (näin ei sinun kohdallasi ole, mutta jos olisi).
Pidän arkisten juttujen lukemisesta, sillä ei kenenkään maailma mitään ruusuilla tanssimista voi olla (tai jos on niin, hämmästyn suuresti). Blogistasi pidän juuri sen tavallisuuden takia, olet oma itsesi ja siitä on mukava lukea.
Ihan kiva lukea aikuisten naisten blogeja ja kyllä niihin on jotenkin helpompi samaistua kuin parikymppisten nuorten blogeihin (kaikki kunnia heille, ihania nuoria elämä edessä!). Itselläni ainakin vielä hakusessa kirjoitustapa, aiheet, "syvällisyys" jos niin voisi sanoa ym. asiat, mutta hauskaahan tämä on. Jollain tapaa löytää täältä virtuaalimaailmasta hengenheimolaisia, aikuisia tavallisia naisia jotka edelleen innostuvat kauppojen vaihtuvista sesongeista, huokailevat työelämän paineissa, seisovat Prisman kassajonossa arkisin, mutta jotka ennen kaikkea piristävät täällä toistensa päivää!
Terkuin Mapsi
Elina, kurkkasin blogiisi, oli kiva tutustua! En ole seuraillut vintage-blogeja, ehkä siksi en tuntenut blogiasi aiemmin.Olen varmaan menettänyt paljon, huomasin sen blogistasi, ja jään sitä seurailemaan.
Pauska: mukava että huomasit henkisen iän, ja sen että henkisesti emme ole keski-ikäisiä! Yess!
Dahlia:Tuo on hyvä pointti. Olisikin aika kapeakatseista pitää oikeana vain yhtä tyyliä, sitä jota itse edustaa. Ei tyyliään tarvitse vaihtaa, vaikka katsookin muita avoimin mielin. Pukeuduin aiemmin paljolti businesstyyliin, mutta kun virkaura jäi, halusin vaihtelua ja vihdoin päästä kokeilemaan rohkeampia juttuja, kun nuorena uranaisena ei voinut.
Mapsi, älä huoli,sillä vaikka blogin kirjoittaminen on haastavaa niin tekevä kyllä kehittyy. Ja jänniä uusia haasteita riittää silti koko ajan. Oletan silti että asukuvat olisivat useimmille tärkeämpiä muotiblogeissa kuin teksti. Mutta bloggaajalle on kiva juttu haastaa itsensä luomaan tekstiäkin.
Minua joskus ärsyttää että kauniista vaatteista pitävä taikka muodista kiinnostunut luokitellaan automaattisesti pinnalliseksi. Aivan kuin heillä ei olisi aivotoimintaa lainkaan taikka elämänarvoja:)
Mie en ainakaan suostu pukeutumaan säkkiin, että minut voidaan ottaa vakavasti!! Niin no tulisi se ainakin halvemmaksi?
Huh tää on aihe josta saisi hyvän keskustelun mutta mie en osaa kirjoittaa niin hyvin että saisin kakistettua kaiken ulos:)
Nautitaan me aikuiset naiset omista jutuistamme ja pidetään hauskaa! Pysyttään nuorekkaina ja muistetaan pitää toisitamme huolta niillä kauniilla sanoilla, teoilla ja tsempillä.
Positiivinen elämän asenne vie kuitenkin aika pitkälle:)
wow! näytät tosi kauniilta!
Hyvä, Lennu, sinussa on oikeaa asennetta!
Anonyymi, kiitos kehuista.
Tykkään blogistasi senkin vuoksi, että käytät myös edullisempia merkkejä ja kaivat kaapistasi vanhempiakin vaatteita ja kenkiä. Kaiken ei tarvitse olla aina juuri ostettua! Jäin vähän miettimään kirpparilla käydessäni, että mihinkähän ne kaikki myynnissä olleet, lähes uudet vaatteet päätyvät, jos eivät mene kaupaksi? Kaatopaikalle? Kertakäyttökulttuuria vastustamaan!!!
Annu: Tosi mukavaa kuulla että pidät Muotisalongista! Olet huomannut että aika usein minulla on päällä samoja vaatteita, mutta toki yritän esitellä niitä erilaisina asuina, pikkumuutoksin.
Vanhat vaatteeni menevät aina kierrätykseen, annan ne ilmaiseksi eteenpäin, joten minun käsistäni ne eivät vielä päädy kaatopaikalle,paitsi loppuunkulutetut.
Ihan hyvä että on erilaisia blogeja, toiset keskittyy kalliisiin ja on meitäkin jotka esittelemme edullisempia vaatteita. Naisten elämä on erilaista, minun arkeeni olisi tyhmää hankkia kallista. Ymmärrän laadun merkityksen, mutta tykkään vaihtelustakin, enkä välttämättä halua pitää samaa takkia tai laukkua 10 vuotta (pl. urheiluvaatteet). Edullisella pukautumisella säästän myös rahaa toisiin harrasteisiin, kaikkea kun ei voi saada.
Kaunis ruskea asu sinulla. Minä tykkään seurata blogiasi, koska aikuisen naisen pukeutuminen kiinnostaa. Miksi keski-ikä on niin negatiivisen tuntuista ? Minä olen reilusti keski-ikäinen, enkä peittele tai häpeä sitä. Aika vain vierii ja näkyy meissä...
Itsekään en ole osannut ikääni peitellä, en edes haluaisi olla nuorempi, siis ilman näitä elämän kokemuksia ja niiden tuomaa viisautta.
Vaikka välillä rypyt ja maan vetovoima vähän harmittaa, niin ei niin tosissaan kuitenkaan, johtuen siitä, että elämässä on kaikki niin hyvin. Eikä sitä oikeasti enää haluaisi olla kaksikymppinen. Tätä elämänkokemusta ei halua antaa pois! Mutta sitä ihmettelen jatkuvasti, miten erilainen maailma on tämän päivän kaksikymppisillä kuin itsellä oli. Olin jotenkin tosi lapsellinen ja naiivi. Tämän päivän nuoret ovat jotenkin paljon valmiimpia - vai tuntuuko se vain siltä?
Mä en edes pidä sanasta muotiblogi meidän 40+ yhteydessä. Kutsun omaanikin (Fab Forty Something)mieluummin tyyliblogiksi, koska tässä iässä oma tyyli on jo löytynyt, ja muodista omimmat palat poimitaan omaa tyyliä täydentämään.
Osuit naulan kantaan, Marjukka. Kyllä minustakin nykynuoret ovat paljon tietoisempia - ja kansainvälisiä kuin me aikoinaan, melkein jo tuntuu että liikaa joutuvat näkemään nuoreen ikään.
Lähetä kommentti