lauantai 17. maaliskuuta 2012

Ateneum: Carl Larsson, hyvän elämän jäljillä -näyttely 29.4.2012 asti

Jos hyvä elämä tarkoittaa sinulle perhettä, kaunista kotia, luontoa tai puutarhaa, Carl Larssonin näyttely on sinulle varmasti tunteita nostattava kokemus.

Ett hem, ruotsalainen ihannekoti

Carl Larssonin tuotantoon kuuluu paljon idyllisiä kotiaiheisia teoksia, jonka vuoksi taiteilija on yhä tänään suuren yleisön suosiossa.
Teoksessa alla Larssonin perheen ruokasali on katettu, kun kotiin odotetaan vieraita iltaa viettämään. Kuuntele ääniopas teoksesta täällä.
File:Till en liten vira av Carl Larsson 1901.jpg
Carl Larsson: Pieni viirapeli-ilta, 1901.
Larsson meni naimisiin rakastamansa Karinin kanssa opiskellessaan Ranskassa 1880-luvulla. Koti ja perhe olivat sittemmin taiteilijan elämän tärkeimmät asiat. Larssonin perhe eli maaseudulla, varakkaan vaimon Karin Bergöön suvulle kuuluneessa Lilla Hyttnäsissä Taalainmaan Sundbornissa.

Larssonin koti ei edusta aikansa keskivertokotia. 1800-luvun lopussa, ja vuosisadan vaihteen jälkeen Ruotsi oli yhä varsin köyhä maa. Suurin osa kansasta kuului köyhään maaseutu- ja teollisuusväestöön. Yhteiskunnassa vallitsi monia epäkohtia, ja sosialistinen aate kasvoi köyhälistön parissa aiheuttaen yhteiskunnallista levottomuutta.

Mutta kansan pikkuhiljaa vaurastuessa Larssonin ihannekodin sanoma levisi laajalle.  Larssonin kodista tuli tavoiteltavan ruotsalaiskodin malliesimerkki. 

Äiti ja lapset

Carl Larssonin perheessä lasten ja äidin rooli oli ajan ihanteen mukainen. Carl Larsson ajatteli erittäin konservatiivisesti naisten asemasta, eikä halunnut taiteilijakoulutuksen saaneen vaimonsa harrastavan ammattiaan.

Carl Larsson:Karin lukee, 1885
Karen oli aktiivinen koti-ihminen, joka hyödynsi taiteilijakoulutustaan perheensä parhaaksi. Hänen kätensä jälki näkyy mm. kodin kukka-asetelmissa, sisustuksessa, kattauksissa sekä perheen kauniissa vaatteissa, jotka Karin itse ompeli.

Ruotsalaisiin hyveisiin kuuluu huolehtia lapsista hyvin, kasvattaa ja pukea heidät mallikkaasti. Carl Larssonin lapset edustavat tätä kulttuuria parhaimmillaan. Heidät nähdään monissa teoksissa tunteisiin vetoavina, suloisina ja kiltteinä olentoina sievissä asuissaan. Usein he usein joko hartaasti opiskelevat tai leikkivät viattomasti.
Carl Larsson:Lastenkamari
Kodin interiööri

Larssonin interiöörikuvista on tullut lämpimän ja onnellisen ruotsalaiskodin vertauskuva. Tämä ihannekoti on siisti, puhdas, järjestelmällinen, toimiva ja kodikas.

Larssonini kodin perinteinen sisustus oli perheen tietoinen vastareaktio aikansa teollisuus-tuotannolle, jota tuon ajan taiteilijapiireissä haukuttiin industrialistiseksi mauttomuudeksi.

Kertaustyylien aika oli tuonut muotiin vanhojen tyyliesineiden keräilyn. Useat kodin huonekalut ovat vanhoja ruotsalaisia perintöhuonekaluja, joita pariskunta itse maalasi ja kunnosti. Lisäksi he suunnittelivat ja valmistivat itse huonekaluja. 

Pariskunnalla oli muoto- ja värisilmää. Eräs syy Larssonin aikaa kestävään maineeseen on kodin ajattomasti ihastuttava irtaimisto. Kodin esineistöä ja huonekaluja on kopioitu paljon, yhä tänään.

Ruotsalainen maalaismaisema, piha ja puutarha

Larssonin ajan Ruotsi teollistui ja kaupungistui, mutta samalla nousi esiin epäviihtyisä teollisuus- ja kaupunkiympäristö sosiaalisine ongelmineen.  Uudet sosialistiset aatteet olivat jo nousseet tärkeiksi yhteiskunnallisiksi kysymyksiksi.

Köyhäksi tukholmalaispojaksi syntynyt Larsson halusi sulkea oman elämänsä ulkopuolelle nämä asiat.  Hän nosti maaseudun elämän, luonnon ja puutarhan omaksi vaihtoehdokseen hyvälle elämälle.

  
Larssonin teoksissa maalaiselämää kuvataan idyllisesti kaikkina vuodenaikoina. Luontomaisema ei ole teosten tärkein sisältö, vaikkakin idyllisellä maalaismaisemalla on tunteita, erityisesti kansallisuustunnetta, nostava vaikutus.

Larssonin teoksissa maisema toimii usein taustana hyvinvoiville ruotsalaisille ihmisille.

Larsson asetti maalaiselämän paitsi ihmisten, myös eläinten kannalta oikeaksi ympäristöksi, koska eläimet voivat maaseudulla elää vapaina eivätkä häkeissä. Larssonin maalaisidylli kuvaa elämän turvallisuutta, rauhallisuutta, onnea ja luonnonmukaisuutta.

Luontomaiseman lisäksi Larssonin teoksissa nähdään ruotsalaista maalaispitäjän arkkitehtuuria puutaloineen ja puutarhoja, joissa kukkivat perinteiset ruotsalaiset perennat.  Pihapiirit ovat kuvatut lämpimän idyllisiksi.

Porvarillinen elämäntapa 1800-luvulla

Köyhästä taustastaan huolimatta Carl Larsson nousi sosiaalisessa asemassaan porvarilliseen luokkaan, ammattinsa ja varakkaaseen kauppiassukuun kuuluneen vaimonsa avulla.

Tuntuu että kaikki 1800-luvun porvarillisen elämäntavan eri puolet ovat löytäneet tiensä Larssonin kuvaamiksi. Kauniisti, ehkä ruotsalaiseen kansallispukuun puetut ihmiset juhlivat yhdessä onnellisen näköisinä. Ruotsalainen joulunvietto, vuoden isoin perhejuhla, on tärkeä aihe Larssonille, kuin toisaalta myös ahkera työnteko ja opiskelu.

Ruotsalainen ruokakulttuuri, joka  usein mukana Larssonin töissä,  eli paljon nykyisenkaltaisena jo Larssonin aikana porvariston piirissä.

Carl Larsson:Ravustusta Sundborniassa, 1897
 ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Carl Larsson:Hyvän elämän jäljillä, näyttely Ateneumissa 29.4.2012 asti. Lue näyttelystä lisää täällä.

Lähteet:
Grandien, Bo: Ruotsi Carl Larssonin aikana, teoksessa Elämä ja Taide Carl Larsson, WSOY 1998
Larsson, Elina: Kotikuvauksen ideaalisuus Carl Larssonin teoksessa Ett hem (1899), väitöskirja
Äänioopas on Ateneumin tuotantoa, www.ateneum.fi

8 kommenttia:

Pauska kirjoitti...

Kiitos vinkistä ja hienosta tekstista. Muistaakseni olen käynyt Larssonin museossa Taalainmaalla aika päiviä sitten. Minulla on myös useampi postikortti, joita näyttelen tunneilla, kun Larssonia sivutaan. Tässä tuli paljon hyvää tietoa, ett stort tack!

Kauniin turhuuden Terhi kirjoitti...

Olet tehnyt hienon esittelyn Larssonin näyttelystä. En ole itse vielä ehtinyt siellä käydä, mutta menossa olen kyllä. Teokset ovat ihania.

Hiukan minulla jäi takaraivoon kolkuttamaan taannoinen Helsingin sanomien kirjoitus, jossa viitattiin siihen suuntaan, ettei mitään idylliä todellisuudessa ollutkaan muualla kuin tauluissa. Koti toki oli kaunis, Senhän voi jokainen käydä itse toteamassa. Mene ja tiedä.

Katselin tuota lastenhuoneen kuvaa. Siinä tilava monen lapsen yhteinen huone on kätevästi jaettu kattoon ripustetulla kankaalla. Sillä on aikaansaatu omaa rauhaa, eikä huonekaan näytä liian pitkänomaiselta huolimatta pitkälle seinälle sijoitetuista sängyistä.

Anonyymi kirjoitti...

Näin näyttelyn, lapsitaulut olivat tuttuja julkisuudestaan.enemmän tylkäsin larssonin ranskan ajan maalauksista!

Tuija kirjoitti...

Kiitos, pauska kommenteista.4
-----
Terhi, keskustelimme opintoryhmässä tuosta Helsingin sanomien kirjoituksesta. Siinä oli otettu esille epäily että Larssonin kuyvaamaa perheidylliä ei olisi ollutkaan. Mutta mikään oikea todiste, (opintoryhmämme on lukenut paljon kirjallisuutta asiassa) ei tukenut tuollaisia väitteitä. Juttu oli perätön, sensaationhakuinen, kunhan vaan esitettiin kysymyksiä tyyliin "Olisiko ollut niin että Larsson hakkasikin vaimoaan?" , jotka nousivat esille ilmeisesti pelkästään toimittajan omasta mielikuvituksesta. Paheksun tuollaista journalismia.
----
Anonyymi, hyvä että mainitsit! Näyttelyssä on taiteellisesti arvokkaita töitä 1880-luvulta Ranskasta, eräillä Larsson voitti taidepalkintojakin Pariisin salongissa. Nuo työt ovat maalauksellisesti kauniita ja aihepiiriltään erilaisia kuin kotikuvat. Kotikuvat ovat kuuluisia, mutta taiteellisesti katsottuna, ymmärrän että asetat aiemmat työt etusijalle, hyvä taidemaku sinulla on.

Marjukka / Fab Forty Something kirjoitti...

Tämä näyttely on vielä käymättä. Olen ollut lapsesta saakka Larsson-fani. Kummitätini lähetti minulle lahjaksi kirjan, kun olin kymmenen. Kotikuvat ovat lemppareitani, ruotsalaista maalaisidylliä kauneimmillaan.

Tuija kirjoitti...

Marjukka, vanha kirjasi voi vaikka löytyä tästä näyttelystä. Näyttelyssä on eräs huone, jonka pöydälle on kerätty erilaisia vanhoja kuvakirjoja Larssonin tuotannosta.

Maru kirjoitti...

Sinä ehditkin ensin. Me ollaan Emman kanssa menossa katsomaan Larssonin näyttely Ateneumiin pääsiäisen jälkeen. Kiitos alkupaloista ja tunnelmista! Olen aikas vakuuttunut, että 8-vuotias tyttäreni myös innostuu tästä näyttelystä.

Tuija kirjoitti...

Hei, Maru, tämä näyttely sopii hienosti myös lapsille, jotka on huomioitu monin eri tavoin paikan päällä.