Jos hyvä elämä tarkoittaa sinulle perhettä, kaunista kotia, luontoa tai puutarhaa, Carl Larssonin näyttely on sinulle varmasti tunteita nostattava kokemus.
Ett hem, ruotsalainen ihannekoti
Carl Larssonin tuotantoon kuuluu paljon idyllisiä kotiaiheisia teoksia, jonka vuoksi taiteilija on yhä tänään suuren yleisön suosiossa.
Teoksessa alla Larssonin perheen ruokasali on katettu, kun kotiin odotetaan vieraita iltaa viettämään. Kuuntele ääniopas teoksesta
täällä.
 |
| Carl Larsson: Pieni viirapeli-ilta, 1901. |
Larsson meni naimisiin rakastamansa Karinin kanssa opiskellessaan Ranskassa 1880-luvulla. Koti ja perhe olivat sittemmin taiteilijan elämän tärkeimmät asiat. Larssonin perhe eli maaseudulla, varakkaan vaimon Karin Bergöön suvulle kuuluneessa Lilla Hyttnäsissä Taalainmaan Sundbornissa.
Larssonin koti ei edusta aikansa keskivertokotia. 1800-luvun lopussa, ja vuosisadan vaihteen jälkeen Ruotsi oli yhä varsin köyhä maa. Suurin osa kansasta kuului köyhään maaseutu- ja teollisuusväestöön. Yhteiskunnassa vallitsi monia epäkohtia, ja sosialistinen aate kasvoi köyhälistön parissa aiheuttaen yhteiskunnallista levottomuutta.
Mutta kansan pikkuhiljaa vaurastuessa Larssonin ihannekodin sanoma levisi laajalle. Larssonin kodista tuli tavoiteltavan ruotsalaiskodin malliesimerkki.
Äiti ja lapset
Carl Larssonin perheessä lasten ja äidin rooli oli ajan ihanteen mukainen. Carl Larsson ajatteli erittäin konservatiivisesti naisten asemasta, eikä halunnut taiteilijakoulutuksen saaneen vaimonsa harrastavan ammattiaan.
 |
| Carl Larsson:Karin lukee, 1885 |
Karen oli aktiivinen koti-ihminen, joka hyödynsi taiteilijakoulutustaan perheensä parhaaksi. Hänen kätensä jälki näkyy mm. kodin kukka-asetelmissa, sisustuksessa, kattauksissa sekä perheen kauniissa vaatteissa, jotka Karin itse ompeli.
Ruotsalaisiin hyveisiin kuuluu huolehtia lapsista hyvin, kasvattaa ja pukea heidät mallikkaasti. Carl Larssonin lapset edustavat tätä kulttuuria parhaimmillaan. Heidät nähdään monissa teoksissa tunteisiin vetoavina, suloisina ja kiltteinä olentoina sievissä asuissaan. Usein he usein joko hartaasti opiskelevat tai leikkivät viattomasti.
 |
| Carl Larsson:Lastenkamari |
Kodin interiööri
Larssonin interiöörikuvista on tullut lämpimän ja onnellisen ruotsalaiskodin vertauskuva. Tämä ihannekoti on siisti, puhdas, järjestelmällinen, toimiva ja kodikas.
Larssonini kodin perinteinen sisustus oli perheen tietoinen vastareaktio aikansa teollisuus-tuotannolle, jota tuon ajan taiteilijapiireissä haukuttiin industrialistiseksi mauttomuudeksi.
Kertaustyylien aika oli tuonut muotiin vanhojen tyyliesineiden keräilyn. Useat kodin huonekalut ovat vanhoja ruotsalaisia perintöhuonekaluja, joita pariskunta itse maalasi ja kunnosti. Lisäksi he suunnittelivat ja valmistivat itse huonekaluja.
Pariskunnalla oli muoto- ja värisilmää. Eräs syy Larssonin aikaa kestävään maineeseen on kodin ajattomasti ihastuttava irtaimisto. Kodin esineistöä ja huonekaluja on kopioitu paljon, yhä tänään.
Ruotsalainen maalaismaisema, piha ja puutarha
Larssonin ajan Ruotsi teollistui ja kaupungistui, mutta samalla nousi esiin epäviihtyisä teollisuus- ja kaupunkiympäristö sosiaalisine ongelmineen.
Uudet sosialistiset aatteet olivat jo nousseet tärkeiksi yhteiskunnallisiksi kysymyksiksi.
Köyhäksi tukholmalaispojaksi syntynyt Larsson halusi sulkea oman elämänsä ulkopuolelle nämä asiat.
Hän nosti maaseudun elämän, luonnon ja puutarhan omaksi vaihtoehdokseen hyvälle elämälle.
Larssonin teoksissa maalaiselämää kuvataan idyllisesti kaikkina vuodenaikoina. Luontomaisema ei ole teosten tärkein sisältö, vaikkakin idyllisellä maalaismaisemalla on tunteita, erityisesti kansallisuustunnetta, nostava vaikutus.
Larssonin teoksissa maisema toimii usein taustana hyvinvoiville ruotsalaisille ihmisille.
Larsson asetti maalaiselämän paitsi ihmisten, myös eläinten kannalta oikeaksi ympäristöksi, koska eläimet voivat maaseudulla elää vapaina eivätkä häkeissä. Larssonin maalaisidylli kuvaa elämän turvallisuutta, rauhallisuutta, onnea ja luonnonmukaisuutta.
Luontomaiseman lisäksi Larssonin teoksissa nähdään ruotsalaista maalaispitäjän arkkitehtuuria puutaloineen ja puutarhoja, joissa kukkivat perinteiset ruotsalaiset perennat. Pihapiirit ovat kuvatut lämpimän idyllisiksi.
Porvarillinen elämäntapa 1800-luvulla
Köyhästä taustastaan huolimatta Carl Larsson nousi sosiaalisessa asemassaan porvarilliseen luokkaan, ammattinsa ja varakkaaseen kauppiassukuun kuuluneen vaimonsa avulla.
Tuntuu että kaikki 1800-luvun porvarillisen elämäntavan eri puolet ovat löytäneet tiensä Larssonin kuvaamiksi. Kauniisti, ehkä ruotsalaiseen kansallispukuun puetut ihmiset juhlivat yhdessä onnellisen näköisinä. Ruotsalainen joulunvietto, vuoden isoin perhejuhla, on tärkeä aihe Larssonille, kuin toisaalta myös ahkera työnteko ja opiskelu.
Ruotsalainen ruokakulttuuri, joka
usein mukana Larssonin töissä,
eli paljon nykyisenkaltaisena jo Larssonin aikana porvariston piirissä.
 |
| Carl Larsson:Ravustusta Sundborniassa, 1897 |
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Carl Larsson:Hyvän elämän jäljillä, näyttely Ateneumissa 29.4.2012 asti. Lue näyttelystä lisää täällä.
Lähteet:
Grandien, Bo: Ruotsi Carl Larssonin aikana, teoksessa Elämä ja Taide Carl Larsson, WSOY 1998
Larsson, Elina: Kotikuvauksen ideaalisuus Carl Larssonin teoksessa Ett hem (1899), väitöskirja
Äänioopas on Ateneumin tuotantoa, www.ateneum.fi