 |
| Elias Muukka: Turun linnan vanha rokokoosali, 1915 |
Tunnetko aidon rokokoon? Mikä näistä lipastoista on aito rokokooesine 1700-luvulta?
Vinkkejä:
-aito esine on käsintehtyä työtä niin puu- kuin metalliosienkin osalta
-rokokoohon kuuluu pehmeä taipuisuus ja S-muoto, aidossa esineessä aaltoilevat S-muodot ovat hillityn aistikkaita, eivät ylipyöristettyjä, eivätkä ylikäytettyjä (Ruotsin ja Suomen esineet)
-rokokoohon ei kuulu symmetrisyys, esim. metallivedin tai -koriste on aina epäsymmetrinen
-usein aidon esineen mittasuhteet noudattavat vanhoja sääntöjä kauneuden suhteista (kuten. antiikin ajan kultainen leikkaus). Vaikka sääntöjä ei tunne, usein esine viestii harmoniaa ja se koetaan miellyttäväksi
Oikea vastaus: Katso aitoa lipastoa tällä sivustolla.
Moni inhoaa väärän tiedon pohjalta turhaan rokokoota, huonot jäljitelmäesineet ovat pilanneet tyylin maineen. Usein sanotaan mm. 'inhoan rokokookalustoja' mutta 1700-luvulla sohvakalustoa, kuten sen tunnemme, ei ollut vielä keksitty. Kaikki kalustot ovat rokokooajan jälkeen tuotettuja, eivätkä ne muodoiltaankaan edusta aitoa esineistöä.
Hyväkuntoinen aito rokokoo on kallista, mutta hyvää uustuotantorokokoota on. Sitä löytää kun opettelee ennakkoluulottomasti katsomaan ja arvioimaan esineitä ja tiputtaa huonot omaan kastiinsa. Rokokoo on erittäin naisellinen tyyli, johon on helppo hurahtaa, tutkinta-ajan jälkeen, kun on avoimin silmin tutustunut esineistöön.
Elias Muukan teokseen maalattu rokokoolipasto (mahalipasto kansankielellä, ja minun) on yhä olemassa, ja Turun linnassa on ilmeisimmin yhä rokokoohuone. Kuvan interiööri on varmaankin ollut inspiroiva, sillä olen nähnyt useita eri maalauksia tästä samasta rokokoosalista.
Innostuin kun näin valokuvan maalauksen lipastosta Kapioneerin blogissa. Lue lipastosta Kapioneerin blogista täältä.
2 kommenttia:
Turun kaupungin historiallisen museon opas v. 1922 oli lähinnä maalausvuotta 1915 mitä löysin. Kuvan näkymä vastaa esilinnan silloista huonetta no 8 (”Rokoko-huone”). Lipasto on todella Linning. Sohva on nykyään Apteekkimuseossa, mutta samanlainen on edelleen esillä linnan Rokokoosalissa. Sen verhoilu oli tosin jo 1922 toinen, mahtoiko se olla kokopunainen myöskään 1915 vai ottiko Muukka taiteellisia vapauksia? Peilin luettelonumero oli jäljitettävissä, mutta valitettavasti kyseessä on yksi monista alkuperätietoa vailla olevista esineistämme. Sama koskee tuoleja.
Taulu on todennäköisesti vuosina 1719-89 eläneen tukholmalaisen kuolinpesänotaarin Axel Beckmanin muotokuva. Tekijää ei tiedetä, mutta taideteostietokanta kertoo maalauksen muistuttavan Johan Georg Geitelin (1683-1771) tyyliä.
Harmi, etteivät taiteilijat ja taideopiskelijat enää (ainakaan meillä Turussa) ”elävöitä” museointeriöörejä työskentelemällä siellä. Louvressa heitä näki useita!
Kiitos paljon tiedoistasi, Kari. Jätän niistä jäljen historiaan eli printtaan tietosi taulun taakse, tulevaisuuden omistajillekin luettavaksi.
Lähetä kommentti