![]() |
| Pia tutkii laivan konehuonetta lasilattian läpi. Katso Pian asua täällä. |
Tapasin kesällä naistoimitusjohtajan, jonka rekkafirmassa on työssä toistasataa miestä. Hän kertoi että ei tiedä muita naisyritysjohtajia kuljetusalalta, jos ei lasketa mukaan pariskuntien yrityksiä.
Naistuttavani on johtanut kuljetusyritystä parikymmentä vuotta, ja eläkeaika on kohta edessä. Nainen on jo vuosia etsinyt naispuolista johtajaa, joka voisi jatkaa hänen uraansa. Mutta yhtään sopivaa naista hän ei ole toistaiseksi löytänyt, vaikka miehiä löytyisi paljonkin. Työ vaatii paljon, sillä johtamistaitojen lisäksi pitää tietää rekoista, kuljetuksista, auton renkaista, liikenteestä, rekkamiesten työstä, alan lainsäädännöstä jne jne, mikä nyt kuljetusalalla on tärkeää.
Mistä tätä tärkeää tietoa saa? Kuljetusalan johtajat ovat nuorena tehneet kuskin hommia, sitten kasvaneet pikkuhiljaa samalla alalla työtehtävästä toiseen ja hankkineet kaupallisen koulutuksen. Naistuttuni historian selittää se että kuljetusyritys oli hänen isänsä perustama, hän oli nuorena työskennellyt siellä rekkakuskina, ja käynyt sitten kauppakorkean.
Ne harvat naiset jotka ovat rekkakuskeja, ovat sitä koska haluavat tehdä juuri rekkakuskin työtä, eivätkä jatka kauppakorkeaan. Nuori ekonominainen, joka ei harrasta autoja eikä tunne kuljetusalaa, ei varmaankaan hae kuljetusalan johtajan tehtävään. Jos hakisi, häntä ei kenties valittaisi alakohtaisen tiedon puuttuessa. Lopputulos: naisia ei ole johtotehtävissä kuljetusalalla.
Nimesin tämän 'naiset eivät pääse johtajiksi' ongelman lasilattiaksi.
Koska naiset eivät nuorena hakeudu alan alimman tason työtehtäviin, heillä ei ole mahdollisuutta samalle alalle johtajiksikaan. En uskoisi lähitulevaisuuden tasa-arvoistavan ainakaan kuljetusalaa, sillä en ole huomannut että nuoret naiset olisivat suuresti innostuneita kesäduuneista autokuskeina.Toisaalta, ei minulla ole tilastotietoa siitä kasvaako naisten määrä autoaloillla.
Onko tämä naisten syrjimistä? Naisten ja miesten biologisten, luonnollisten erojen näkymistä sukupuloisesti jakautuneilla työpaikoilla? Tulevaisuudessa häviäviä sukupuolien kulttuurieroja? Vai ehkä naisia ei vain kiinnosta eikä koskaan tule kiinnostamaan ajotyö eikä kuljetusala?
Millä aloilla voi nähdä tätä samaa? Ainakin lastenhoitoalalla taitaa olla vähän samaa ilmiötä, mutta toisinpäin.
Millä aloilla voi nähdä tätä samaa? Ainakin lastenhoitoalalla taitaa olla vähän samaa ilmiötä, mutta toisinpäin.

6 kommenttia:
Meillä päin on yhdessä kuljetusfirmassa tulossa muutaman vuoden sisällä sukupolvenvaihdos, jossa tytär ottaa ohjat käsiinsä. Siinäkin siis taustalla juuri tällainen perhekytkös ja isämies on jotenkin sen oloinen, että jos kyse olisi jostakusta muusta naisesta kuin omasta tyttärestä, voisi kritiikki olla aika kovaa - ja voi olla että tytärkin tulee saamaan "ohjeita"...
Hyvä että nainen tulee sielläpäin johtoon, vaikka sitten isän omistajuuden takia. Että saadaan naisia miesvaltaisillekin aloille mukaan edes jollakin tavalla.
Minä ajattelen niin, että johtotason henkilön (oli nainen tai mies) ei aivan välttämättä tarvitse osata valmistavan tason juttuja yksityiskohtia myöten. Tai ainakaan niin tarkasti että olisi tehnyt niitä itse. Alan erityispiirteet voi hyvä johtaja aina helposti oppia ja hänen tuleekin oppia. Tärkeämpää on, että osaa olla johtaja ja esimies.
Naisten ongelma on (joko opittu, peritty tai kulttuurisidonnainen tekijä), että he kiinnittävät liikaa huomiota pieniin yksityiskohtiin.
Yleensä naiset myös ovat vähemmän kiinnostuneita koneista ja moottoreita, heitä kiinnostaa enemmän hoivaaminen, huolenpito, jne. Tämä on varmasti sekä opittu että geeniperintönä saatu. Onhan luonnossa lajin säilymisen takia niin, että emolla on vaisto huolehtia jälkeläisistään. Nykyään nainen voi jo valita, kiinnostaako häntä hoivaaminen vai moottorit... yhtälailla mies voi valita, kiinnostaako balettitanssi ja vaatteet vai tratktorit...
Totta, Preferita. Yrityskokokin vaikuttaa johtajan rooliin, ja erityisestti suuryrityksissä ammattijohtajuuden merkitys korostuu noin kuten kerrot. Tuo naisen ja miehen vällinen ero on niin mielenkiintoista,miksi olemme sitä mitä olemme. Ja miten ehkä tulevaisuudessa muutumme. Juuri tuli televisiosta ohjelmaa ruotsalaisista metroseksuaalimiehistä, jotka shoppailevat vaatteita ja kosmetiikkaa jo suuremmilla rahasummilla kuin naiset.
Minäkin ajattelen tuota johtajuusasiaa Preferitan tavalla. Asiat kyllä oppii, tärkeämpää on kyky johtaa ja olla hyvä esimies. Esimiestaitoja onkin vaikeampi oppia, jos sosiaaliset valmiudet ei ole ensiluokkaiset. Hyvä johtaja osaa sekä tarvittavan määrän substanssia että johtaa ihmisiä. Se kombinaatio muuten onkin aika harvinainen yhtälö. Voisin vaikka olla sitä mieltä (kuten joku tutkimus taannoin väitti) että Suomessa ongelmana on se, että meillä on luvattoman paljon huonoja esimiehiä. Vaikka substanssiosaamista olisikin, ne elintärkeät johtajuustaidot saattaa olla puutteelliset.
Tässä yhteydessä on "pakko" viitata myös asiantuntijoitten keskuudessa esitettyyn väitteeseen miesten ja naisten / tyttöjen ja poikien leikeistä: Ei ole tyttöjen ja poikien leikkejä. On vain leikkejä, joita pojat ei leiki. Sieltä alkuräjähdyksestä se poikien/miesten luontainen kiinnostus moottoreihin lähtee.. Kai..
Oikeassa olette. Sitä suuremmalla syyllä, lisää vaan naisia johtoon, sillä pienen kokemukseni mukaan naiset ovat hyviä esimiehiä. Mutta jos naistuttuni kertoma on totta, ainakaan kuljetusalalla ei naispomoja varmaankaan tulla isosti näkemään.
Lähetä kommentti