Kummassakin tapauksessa ajatus on järkyttävä."
-Buckminster Fuller
![]() |
| Kristiina Uusitalo:Toinen aurinko II, 2004, Treen taidemuseo |
Kesälukemistooni kuului fyysikko Stephen Webbin "Missä kaikki ovat?" -kirja. Kirja esittelee erilaisia ratkaisuja nk. Fermin paradoksiin "Missä kaikki ovat?" ja keskittyy pohtimaan miksi emme ole saaneet todisteita mahdollisten maapallon ulkopuolisten, eksosivilisaatioiden olemassaolosta.
Vaihtoehto 1: Maan ulkopuolella ei ole älykästä elämää
Webb esittelee monia tieteellisiä syitä, joiden perusteella voisi arvella että älykkään elämän kehittyminen on harvinainen ilmiö.
Planeettojen kehittyminen vie ajallisesti pitkään ja elämälle sopivien olosuhteiden aikakausi niissä on lyhyt. Avaruuden ilmiöt (meteoriitit, supernovat, astreoidit..) tuhoavat planeettoja, pieni meteoriitti hävitti maapalloltakin dinosaurukset.
Jos planeetan olosuhteet kuitenkin olisivat suotuisat, evoluutio ja sen johtaminen älyn kehittymiseen voi olla olla äärimmäisen harvinainen ilmiö (tai sitten ei).
Jotkut epäilevät että pelkästään elävän yksisoluisen orgaanin syntyminen olisi harvinainen ihme, monisoluisten vielä harvinaisempaa. Eläinkunnan tai nisäkkäiden kehittyminen on yhä vain harvinaisempaa. Vaikka eläimiä kehittyisi, mikään ei takaa että evoluutio tuottaisi ihmistä vastaavan, älyyn ja kommunikaatioon kykenevän lajin. Tai jos älykäs laji syntyisikin, ei ole varmaa että se keksisi tieteen ja teknologian. Australiankin aborginaalit elivät muinaiskulttuurissa näihin päiviin asti.
Vaihtoehto 2: Maapallon ulkopuolella on älykkäitä olioita, mutta emme ole kuulleet heistä koska...
Maan kaltaisten planeettojen lukumäärä otaksutaan nykytutkimusten valossa valtavan isoksi, niitä on kenties miljoonia.
On mielipide-ero pitääkö elämän syntymistä ja evoluutiota harvinaisena ihmeenä vaiko lähes varmana tapahtuman suotuisissa olosuhteissa. Kukaan ei tiedä miten asia on, sillä vain tämä yksi maapallo on asiassa esimerkkinä. (Kohta ehkä tiedämme kahdesta, juuri uutisoitiin että Marsista on löytynyt virtaavaa vettä, ja tutkijat odottavat innoissaan löytyisikö siellä merkkejä orgaaneista).
Useat tieteilijät uskovat että eksosivilisaatioita on olemassa. Myös aikamme kuuluisin fyysikko Stephen Hawking uskoo että maailmankaikkeudessa on elämää, ja meitä paljon edistyneempää. Eräiden fyysikkojen arviolaskelmien mukaan pelkästään Linnunradassa voisi olla tuhansia sivilisaatioita, ja monet niistä miljoonia vuosia meitä vanhempia. Jos tuhat sivilisaatiota olisi jakautunut tasaisesti Linnunradalle, lähin älykäs naapurimme asuisi 1000 valovuoden sisällä meistä.
Alla kirjan ehdotuksia miksi emme kuulleet muista. Mitään ehdotusta ei ole voitu todistaa vääräksi. No, ei myöskään oikeaksi.
1) Ehkä ihmisetkin ovat maapallon ulkopuolelta, jos eksosivilisaatio lähetti maapallolle ensimmäiset elävät orgaanit, joista ihminen on kehittynyt evoluution myötä. (Olisihan se mahdollista, mutta hirveän moni ei taida tätä vakavasti uskoa?)
2) Kenties eksosivilisaatiot tarkkailevat meitä mutta eivät halua tulla nähdyiksi. Maapallo olisi rauhoitettu eräänlaiseksi 'kansallispuistoeläintarhaksi', jota seurataan, mutta salaa ja me emme huomaa. (Kuulostaako uskottavalta?)
3) Jokin kehittynyt sivilisaatio on luonut ympärillemme keinotodellisen maailmankaikkeuden joka vain näyttää todelliselta ja tyhjältä. Oikeasti maailmankaikkeus kuhisee elämää, mutta valesimulaatiossamme emme huomaa, että meitä huijataan. (Tähän ei taida uskoa kukaan?)
4) Ehkä tähtienväliset etäisyydet ovat liian pitkiä matkustamiseen. Teorioita miten matkustaa tähtien välissä on olemassa, mutta niiden toimivuudesta ei ole tietoa. Mutta vaikka matkustus olisikin mahdotonta, miksi emme ole kuulleet muista mitään?
5) Emme kenties ole kuulleet muista, koska emme ole kuunnelleet tarpeeksi pitkään ja oikein. Avaruutta on kuunneltu n. 40 vuotta, mutta kaikkia taajuuksia ja avaruuden suuntia on mahdoton kuunnella nykyteknologialla.
6) Ehkä emme vielä ymmärrä älykkäiden sivilisaatioiden meitä kehittyneempiä kommunikaatiotapoja, joten emme pysty mitään kuulemaan.
6) Ehkä emme vielä ymmärrä älykkäiden sivilisaatioiden meitä kehittyneempiä kommunikaatiotapoja, joten emme pysty mitään kuulemaan.
7) Eksosivilisaatiot eivät ehkä lähetä itsestään tietoa avaruuteen. Ehkä he ovat tyytyväisiä elämään omassa planeetassaan eivätkä halua muuta. Tai ehkä he ovat kehittäneet tekniikan niin pitkälle että seikkailevat omissa turvallisissa virtuaalimaailmoissaan mieluummin kuin vaarallisessa avaruudessa. Tai ehkä he pelkäävät että tiedon lähettäminen avaruuteen voisi johtaa vihamieliseen hyökkäykseen.
Avaruudessa matkustavat energiaa etsivät plaanettatuhoajat voivat kuulostavaa skifijännäriltä, mutta Webb pohtii kirjassaan hyvin tarkasti tällaista potentiaalista uhkaa. Luettuani kirjan ymmärsin hieman enemmän miksi Stephen Hawking varoitti vähän aikaa sitten ihmiskuntaa lähettämästä itsestään viestejä ulkoavaruuteen.
Johtopäätös kirjoittajalta
Kirjoittaja paljasti lopuksi uskovansa, että vaikka elämää olisikin, me olisimme Linnunradan ainoa älykäs laji. Yksi lukemattomista perusteluista Webbillä oli, että ihminen on ainoa laji maapallossa, jolla on puhuttu kieli, kun maapallon syntymisestä lähtien täällä on elänyt n. 50 miljardia eri lajia. Näin ajateltuna pelkästään kielen syntymisen mahdollisuus olisi yksi 50 miljardista.
Johtopäätös lukijalta
![]() |
| Jacques Lipchitz:Istuva ja lukeva figuuri, 1917 |
Ihan vain, koska haluan elämässä olevan jännittäviä salaisuuksia, haluan uskoa maapallon ulkopuoliseen elämään.
Puhekielen kehittymisestä, olen ymmärtänyt että delfiinit ja norsut käyttävät yksinkertaista kommunikaatiota laumoissaan. Kommunikaatio on lajin säilymisen kannalta hyödyllinen ominaisuus joten uskon että kielen kehittyminen ulkoavaruudessakin olisi todennäköisempää kuin mitä Webb laskelmoi. Kehtaan siis olla kuuluisan fyysikon kanssa eri mieltä :-).
Jotta elämässä olisi kiehtovia kysymyksiä, haluan uskoa että tuolla jossain voisi olla älykäs laji, vaikka en usko että se lentelee ufona ilmatilassamme
Television dokumentit aiheesta ovat sensaatiohakuista scifiviihdettä. Koska tv on täynnä muutakin roskaa, minusta voitaisiin säätää laki, että 'tieteellisen' tv-dokumentin esitiedoissa olisi tieteellisen asiantuntijan arvio ohjelmatietojen luotettavuudesta.
Mutta tästä kirjasta oli mukavaa saada vaihteeksi oikeaa, tutkimuksiin pohjautuvaa tietoa elämän arvoituksesta. Kirja oli ajatuksia herättävä ja opettava, vaikkakin tieteellisen näkökulmansa vuoksi hieman raskas lukukokemus näin maallikolle. Silti ehkä hieman viisastuin.
Kirja:
fyysikko Stephen Webb: "Missä kaikki ovat?"
Jos pomppasin Muotisalongin aiheesta: tiede ja taide ovat kiehtovia molemmat. Yhteistäkin niillä on; molemmat ovat taitoja joita voi arvostaa ja mielenkiinnolla tutkailla. Molempia yhdistää uuden löytäminen ja uuden luominen.
Miten sinä uskot, onko maapallon ulkopuolella elämää?
Vääriä vastauksia ei ole! Vastausta miettiessä voi käyttää apuna Preferitan esittelemää Occamin partaveistä ;-).


2 kommenttia:
Minäkin uskon vakaasti, että maapallon ulkopuolella on älyllistä elämää, mutta tuskin sellaista, että sieltä tullaan tänne pyssyjen kanssa maapalloa valloittamaan. Kun ajatellaan kuin suuri koko universumi on (13,5 miljardia valovuotta), triljoonia tähtiä ja planeettoja ja miljardeja galakseja... niin suuri, ettei ihminen sitä pysty käsittämään eikä tiedon tasolla tietämään mitä siellä on tai ei ole. Nykyään kaikki halutaan selittää järjen avulla. Maapallon ulkopuolinen elämä on uskon asia, ja minä ainakin haluan uskoa että sitä on. Minusta on jopa vaikea kuvitella, että sitä ei olisi.
Odotan innokkaasti Marsin veden tutkintatuloksia. Jos sieltä löydettäisiin merkkejä orgaaneista, silloin alkaisi Occamin partaveistäkin käyttäen yksinkertaisin selitys olla: jos kahdella planeetalla pelkästään meidän aurinkokunnassamme on elämän merkkejä, yksinkertaisin oletus olisi että elämä on yleistä muuallakin, olosuhteiltaan sopivilla planeetoilla.
Lähetä kommentti