 |
| Nefertiti, n. 1370 - 1339 eKr |
Egyptiläisen naisen elämä oli kodin elämää, ja mieheen nähden alempaa, mutta vapaampaa kuin muissa vanhoissa kulttuureissa. Naiset saivat tehdä työtä ja kauppaa, periä ja omistaa. Naisten sallittiin elää myös itsenäisesti ilman aviomiestä.
Naisten kirjoitustaidosta kiistellään. Otaksutaan että vain harvat ylhäiset naiset osasivat kirjoittaa. Kuitenkin on löydetty pyykkilistoja ja muotineuvoja, jotka oletettavasti ovat naisen kädenjälkeä.
Muinaisessa Egyptissä vaatemuoti vaihtui usein ja sitä seurattiin tarkasti.
Koruja käytettiin päivittäin, kultasepäntyö oli erittäin korkealuokkaista myös nykyajan mittapuun mukaan. Parhaat sepät ja taiteilijat työskentelivät tietenkin kuningashoville. Tutankhamonin hautalöytöjen joukossa on lukuisia kuninkaallisia koruja, joita ihaillaan yhä tänäänkin.
Meikki kuului kaikkien, köyhien ja rikkaiden, naisten ja usein miestenkin arkielämään. Silmät kaunistettiin kohl-kajaalilla, huulet maalattiin ja kynnet lakattiin. Omat hiukset ajettiin pois, päässä oli peruukki. Egyptiläiset pitivät tarkasti huolta puhtaudestaan, ja käyttivät jopa deodoranttia. Kauneudenhoitovälineet otettiin mukaan myös hautaan, niin tuonpuoleisessakin oli sitten mahdollisuutta panostaa ulkonäköönsä.
Kiinnostus kauneudenhoitoon ja vaatteisiin on varmaankin alkanut samantien kun peili keksittiin. Tai ainakin tätä reliefiä katsellessa tulee mieleen että vuosituhannet eivät ole naisen luonnetta mihinkään muuttaneet.
Kiinnostus kauneudenhoitoon ja vaatteisiin on varmaankin alkanut samantien kun peili keksittiin. Tai ainakin tätä reliefiä katsellessa tulee mieleen että vuosituhannet eivät ole naisen luonnetta mihinkään muuttaneet.
 |
| Prinsessan kampausta kunnostetaan, kädessään peili hän maistelee viiniä samalla kun on hemmotteluhoidossa. Kalkkikivireliefi n. 2050 eKr. |
Egyptiläiset olivat elämäniloista kansaa, juhlivat usein, lauloivat ja käyttivät paljon viiniä ja olutta. Naisten juomisessa ei nähty mitään sopimatonta. Alkoholinkulutus oli niiin suurta, että vastapainoksi on jäänyt muistoksi juoppoudesta varoittavia tarinoita ja kuvakertomuksia. Vasta islamin maahantulon myötä viinin valmistus maassa loppui.
Monet Egyptin kuvista ovat idealisoivia, mutta seuraavaa en sellaiseksi kutsuisi.
Monet Egyptin kuvista ovat idealisoivia, mutta seuraavaa en sellaiseksi kutsuisi.
 |
| Piirros seinämaalauksen mukaan, aiheena juominkijuhlat. Ylhäällä vasemmalla lienee ensimmäinen kuvataiteessa nähty oksentava nainen. Alarivissä on naismuusikoita. |
Naisia pääsi myös hallitsemaan, vaikkakaan naishallitsija ei saanut yhtä suurta kunnioitusta osakseen kuin mies. Yli 20 vuotta Egyptiä hallinnut naisfaarao Hatsepsut pyrittiin hävittämään Egyptin historiasta pyyhkimällä hänen nimensä ja kuvansa pois seinäreliefeistä ja aikansa historiankirjoituksista.
Egyptin yhteiskunta oli jyrkän hierarkinen, ylimmissä yhteiskuntaluokissa ja papistossa nautittiin suunnattomista rikkauksista. Silti edes kuningattaren elämänlaatu ei vastannut tasoltaan nykysuomalaisen elämää. Lääketiede oli pisimmälle kehittynyt tieteenala Egyptissä, mm. luunmurtumia hoidettiin hienosti, mutta kansalaiset alimmasta ylimpään kärsivät taudeista, jotka nykyaikana paranevat yhdellä lääkärikäynnilllä. Esimerkiksi hammasmätä, silmäsairaudet, verisuonten kalkkeutuminen tai tulehdukset olivat jatkuvana riesana, vaarallisista taudeista puhumattakaan. Naisia kuoli sairausten lisäksi lapsivuoteeseen, odotettu elinikä oli vain reilut neljäkymmentä vuotta.
Maassa ei jaettu rikkauksia tasapuolisesti kaikille. Keskiluokka, kuten kirjurit, viljanlaskijat ja muut kirjanoppineet elelivät vielä mukavasti. Köyhemmissä yhteiskuntaluokissa kärsittiin kurjuudesta ja pitkistä päivistä raskaassa työssä. Nälkä vaivasi katovuosina työläisiä, maanviljelijöitä ja köyhällistöä. Köyhät naiset joutuivat ilotaloihin, joissa he työskentelivät myös tanssijoina ja muusikoina.
Maassa vallitsi oikeus ja laki, jonka ankaruutta ei tänä päivänä voi enää hyväksyä. Orjat ja rikolliset saattoivat viettää elämänsä työskennellen kivikaivoksilla kuumuudessa ja nälässä, vartijoiden pieksemänä, kunnes kuolema vapautti raskaasta työstä.
Hyvinä viljavuosina, ja kun 'maassa oli kaikki hyvin', osattiin kauniissa ja hedelmällisessä Niilin laaksossa riemuita, juhlia ja nauttia elämästä.
 |
| Faarao Ekhnaton vaimonsa Nefertitin ja lastensa kanssa. Aton-auringonjumalan kehrät laskeutuvat suojelevasti perheen päälle. |
Egyptissä osattiin myös romantiikka. Muinaisesta kulttuurista on säilynyt lukuisia rakkausrunoja, ja rakkaus-avioliittoja solmittiin. Naisella oli oikeus hakea avioeroakin.
Ihana on meidän syleilymme päivä.
Vähänä pidän sen rinnalla satoja tuhansia ja miljoonia.
-egyptiläisestä rakkausrunosta
Faaraolla oli monta vaimoa ja haareminsa, joiden naisjäsenten juonitteluista ja tempuista on kirjoitettu ylös monia tosikertomuksia. Yhteiskunta oli muutoin lähes yksiavioinen. Taiteesta ja kirjallisuudesta välittyy kuva, että vaimon osa perheessä oli kunnioitettu. Naisia ihailtiin ja pidettiin arvossa, vaikkakin hänet kuvattiin aviomiestään pienempänä, usein hänen takanaan ja vähempiosaisena.
"Jos olet päässyt hyvinvointiin, niin mene naimisiin ja
rakasta vaimoasi yli kaiken.
Anna hänelle ruokaa ja kauniita vaatteita.
Voitele hänet hyvänhajuisilla voiteilla ja tee hänet onnelliseksi niin kauan kuin hän elää."
-egyptiläistä viisaudenoppia
Katso video muinaisen Egyptin naistaiteesta:
Lue ja katso lisää
2 kommenttia:
Muinainen Egypti on aina kiinnostanut minua. Sinuhe-egyptiläinen on yksi lempikirjoistani ja olen aina ollut kiinnostunut faaraoajan taidehistoriasta. Nefertitin rintamuotokuva on erityisen kiinnostava - sehän oli vain vähäpätöinen "harjoitelma", mutta siitä on tullut yksi kaikkein tunnetuimista teoksista sen kaavasta poikkeavan realistisuuden vuoksi. Arvoperspektiivi on myös mielenkiintoinen asia, se helpottaa kuvien tulkintaa suuresti. :)Kauneuden eteen tehdyt uhraukset olivat myös mielenkiintoisia -tyttölasten kallon muotojen muokkaus tms. Huhhuh!! Hyvä teksti! Sitä oli kiva lukea!
Kiitos kommenteista!
Lähetä kommentti