 |
| Pienoispatsas n. 400 vuotta eKr, esittää leijonajumalatar Sekmethiä? |
Muinaisessa Egyptissä tehtiin taidetta yli kolmetuhatta vuotta.
Taidetta ei tehty, kuten tänään, taiteen esteettisten syiden vuoksi. Egyptin taiteen funktio oli uskonnollinen. Taide oli jumalaksi uskotun faaraon ja muiden egyptiläisten jumalten palvontaa, ja sen sanoma ylläpiti hallitsevaa yhteiskuntamallia. Taideteosten avulla varmistetttiin myös kuoleman jälkeinen elämä.
Egyptiläinen taide on helposti tunnistettavaa, sama teos voi toistua samanlaisena ja muuttumatta vuosisadasta toiseen. Vaikka aluksi kaikki egyptiläinen taide näyttää samalta, sitten kun perehtyy aiheeseen, huomaa että aivan näin yksinkertainen asia ei ole. Eroja on paljon eri aikakausien ja eri alueiden taiteen välillä.
Egyptiläisillä oli paljon eläinjumalia, jotka kuvattiin eläinpäisinä ihmisvartalohahmoina. Kuvan istuva pienoispatsas esittää leijonajumalatarta, uskoakseni Sekhmetiä. Ranskalaisessa selitetekstissä puhuttiin "leijona Ounout":sta, mutta minä en tunne sen nimistä egyptiläistä jumalaa.Ehkö joku lukija tietää mistä on kyse? Huomaa patsaan pitkät varpaat. Pitkät varpaat olivat ajan kauneusihanne.
Taiteen avulla haluttiin varmistaa uskonnon lupaama ikuinen elämä tuonpuoleisessa. Egyptiläiset uskoivat, että sielun elämä kuoleman jälkeen jatkui niin kauan kuin ruumis oli olemassa, Ka eli yksi ihmisen kolmesta sielusta asui vainajan ruumiissa. Siksi kuolleet muumioitiin. Työ tehtiin hyvin, koska palsamoituja muumioita on säilynyt meidän päiviimme.
 |
| Tämä on aito muumio. Muumiot käärittiin pellavaliiinoihin, jotka maalattiin. |
 |
| Pellavaliinoihin kääritty muumio laitettiin sargofagiin. Faaroa Tutankhamonin muumion ympärillä oli seitsemän sargofagia, joista ruumista lähin oli puhdasta kultaa. |
 |
| Kissamuumio |
Muinais-Egyptin taide oli pakollisten sääntöjen mukaista ja siksi se voi aluksi vaikuttaa jäykältä ja kangistuneelta. Kyse ei ollut huonosta piirustustaidosta. Säännöistä ei saanut luistaa, jotta kuvan tai patsaan tehtävä, ikuisen elämän säilyttäminen eli sielun mahdollisuus hyödyntää kuvaa onnistuisi.
Patsaat esitettiin suoraan edestä symmetrisessä asennossa. Ihminen oli tuonpuoleisessa sen näköinen miltä hänestä tehty patsas näytti. Ei ihme että useimmat patsaat ovat komeavartaloisia.
Ihmisvartalo piirrettiin aina samaan kaavaan, kaanoniin, josta me tunnistamme helposti hahmot egyptiläisiksi. Ihmisen rinta kuvataan edestä mutta jalat sivuilta ja silmät edestä mutta profiili sivulta.
Uskonnon taiteelle asettamista säännöistä poikettiin kerran valtakunnan historiassa. Uuden valtakunnan aikana faarao Ekhnatonin uusi, vallankumouksellinen uskonnollinen ajattelu toi mukanaan vapauden ja naturalismin taiteeseen. Aikaa kutsutaan muinais-Egyptin taiteen kulta-ajaksi. Ekhnatonia esittävät teokset kuvaavat hänen hahmonsa realistisesti, sellaisena kuin se oikeasti oli, eikä ihannevartaloisena jumalana, niin kuin muut faaraot kuvattiin.
Itkijätär patsas edustaa Uuden valtakunnan taidetta parhaimmillaan.
 |
| Itkijätär Uuden valtakunnan ajalta |
Kuvasin myös muutaman korun, jotka ovat valmistetut yli kolmetuhatta vuotta sitten, ja jotka omalta osaltaan kertovat, kuinka osaavassa yhteiskunnassa muinaisessa Egyptissä elettiin.
Katso myös
- Egyptin taidetta esittelevä video
- Lyhyt esittelyvideo Egyptin historiaan englanniksi
- Naiset muinaisessa Egyptissä englanniksi
2 kommenttia:
Taas hyvä ja mielenkiintoinen juttu, kiitos! Ekhnaton oli aika äijä! :D
Mukavaa kuulla että joku näitä lukee, ja pitääkin. Joskus kun epäilen että taidehöpinäni eivät kiinnostaisi muita.
Lähetä kommentti