Lämmin kiitos Business Womanille jo jokin aika sitten saapuneesta "a Blog with Substance" -tunnustuksesta. Joskus sitä miettii, lukeeko kukaan, tai kiinnostaako ketään, joten palkinto silloin tällöin piristää mieltä ja antaa motivaatiota jatkaa.
On tullut jo tunnustettua jo yhtä ja toista täällä Muotisalongissa. Pitkän pohdinnan jälkeen, tässä on yhä uusia tunnustuksia, joita lukijat eivät vielä aiemmin ole kuulleet.
1. Olen epämusikaalinen. Hävettää tunnustaa, mutta ei löydy sitten minkäänlaista sävelkorvaa. Eikä lauluääntä. Eikä musiikin ymmärtämistä. Yritän joskus käydä oopperassa,, kuunnella radiota, opettelemalla oppia musiikkia. Se on täyslahjattomalle vaikeaa. Vuosiin en puhunut tästä 'vammasta' kunnes kuulin kerran asiantuntijaa, joka kertoi että on olemassa paljon ihmisiä jotka ovat samanlaisia. Eli en ole 'vammani' kanssa yksin, ja aktiivinen työ kehittää.
2. Taidan olla ylittänyt sen rajan jossa lukee 'vanha'. Ylitykseen viittaa myös se seikka, että tilasin juuri keinutuolin, se odottaa matkahuollossa noutajaa.
3. Olen jo aiemmin paljastanut että olen nörtti. Mutta kuinka paha, ei ole tainnut tulla aiemmin kerrotuksi. Olen työskentellyt aikoinani myös tietokoneohjelmoijana. Mutta koska olen jo kauan sitten jättäytynyt pois pahimmasta nörttitouhuilusta, ei kannata tulla kysymään tietokoneneuvoja, vastaukseni ovat 90-luvulta.
4. Minulla on lievästi ylipainoa. Asia selvisi (..hmm...niin kuin muka ei aiemmin..niinkuin ei kuvissa näkyisi....) kun kävin jumpparyhmän kanssa kuntotesteissä ja kehoanalyysissa. En ota paineita, sillä kuntoni testattiin erittäin hyväksi, mutta tarvitaan lisää terveellisiä elämäntapoja ja terveellistä ruokaa, ja siihen päälle hyvää mieltä ja onnellista elämää. Itsetuntoani ja mielialaani tai en kiloasialla pilaa, otetaan lungisti ja eletään terveesti, ja vahditaan syömisiä vähän.
5. Pelaan sählyä. Naisjengissämme on mukana on hyviä pelaajia ja nuoriakin, kilpailemme alimmassa sarjassa. Meidän ikäluokan naiset eivät oppineet lajin pariin nuoruudessa, mutta nuorten tyttöjen keskuudessa sähly on tosi suosittu.
6. 12 vuotta naimisissa.
7. Viimeisin hullutus. Vuokrasin troolarin Helsingin keskustasta. Tämä oli ex-tempore juttu, ja tapahtui sattumalta, kun tapasin troolarin mukavan omistajan. Päätös oli nopea, mutta sen jälkeen ankarasti pohdin miten kertoa miehelle että meillä olisi nyt uusi vuokratroolari. Mies otti kyllä uutisen tosi hyvin, ja alkaa pikkuhiljaa tykästyä.Troolari on Helsingin keskustan satamassa, siellä voi yöpyä läpi talven ja kesän koittaessa viettää aikaa kannella.
8. Tunnustan että elämässäni ei ole tämän enempää tunnustettavaa. Elämäni on hyvin tavallista ja arkista, eikä se sisällä saladraamaa. Olen onnellinen ihminen, ja elän kuten haluan, mutta elämäni lienee ulkopuoliselle tylsän mitäänsanomatonta. Siksi pelkään joskus etttä bloginikin on tylsä, tai että se näyttää siltä että yrittäisin kaunistella pientä elämääni. Helen Schjerfbeck sanoi, että sellaiset omakuvat, joissa maalari on kaunistellut itseään, ovat ikäviä. Toivottavasti en siis kaunistele liikaa Muotisalongissa.
---
Taisin ylipuhua. Kiitän tässä teitä, jotka olette ilostuttaneet minua kommentein tai rohkeasti ilmottautuneet Muotisalongin lukijoiksi Lue-nappulan painalluksella. Kiitos myös, saanen jo sanoa, virtuaaliystäville ja aktiivisille keskustelijoille Lennu, BusinessWoman ja Preferita, joilla kaikilla tämä palkinto on muistaakseni kiertänyt jo aiemmin.
Tämä palkinto on kiertänyt jo aikuisen naisen muotiblogit, joten bumea ei kenenkään tarvitse uudestaan vastaanottaa. Mutta jos nyt ei ole vielä käynyt, olkaa hyvä, aakkosjärjestyksessä:
Fab forty something, It's my life , Go 4 it vol. 2 LadyBohemia, Luksusta arjessa Muoti mielessä, Preferita tiski.fi Tavallista arkea, Tonnin stiflat
Leike alla on City-lehden 'mies kysyy johon mies vastaa' palstalta. Otetaan tämä äijäjuttu pelkästään huumorilla, misut!
9 kommenttia:
Tuija, aika hyvä kysymys taas Walterille! Mutta mä olen kyllä aina kirjoittanut myös, minkä merkin sukkikset mulla on jalassa... mitäköhän tästä pitäisi ajatella?!
:-)
Ihana kirjoitus, Tuija! Mutta musiikkikasvattajana (ja myös aikuispuolella opettaneena) olen eri mieltä epämusikaalisuudesta! Ei ole epämusikaalista ihmistä, ja Sinustakin löytyy musikaalisuuden joku osa-alue, millä olet hyvä. Jos osaa taputtaa rytmissä, on musikaalinen. Kaikki muu on harjoittelua ja harjaannuttamista! : )Jos joku "asiantuntija" väittää muuta, se on kyllä opetusmenetelmien köyhyyttä, sanon minä!!
Btw; kiva uus banneri!!
Kiitos tuosta kannustuksesta, Marjukka! Minunkin siis kannattaa jatkaa itseni kehittämistä musiikin saralla. En aio opetella laulamaan, mutta haluaisin ymmärtää musiikkia nykyistä enemmän, ja varmaan kuuntelemalla ymmärrys kasvaa.
Mekin reppanat ollaan sitä sukupolvea, että oli vielä laulukoe, josta saatiin numero. Piti jopa laulaa yksin luokalle. Ei ihme,että meidän sukupolvessamme moni sanoo, ettei ole musikaalinen.
Kuuntele vaan musiikkia! En mäkään ole opiskellut taidetta, silti pidän kuvataiteesta kovasti, ja yritän seurata myös nykytaidetta, vaikka Kiasma vaatiikin pientä asennoitumista. Tietyt taulut ovat saaneet itkemään, mm. Delacroix´n (meniköhän nimi oikein) Vapaus johtaa kansaa, jonak näin livenä huhtikuussa. Paras itku on tullut Edelfeltin Virginien edessä, se oli sanoinkuvaamattoman kaunis, ja Virginien ilme niin rakastunut!
Minä jouduin rummuttamaan luokan edessä. Tykkäsin kyllä, mutta kaikki oppilaat karkasivat ulos luokasta kesken soittoni, ja lopuksi vain opettaja kuunteli :-). Sekä tuo Delacroix ja Virginie ovat molemmat mestariteoksia. Huomasin jossain, että sinulla on Virginie-kirja, joten tunnet tarinan, sen mitä siitä nyt voi tietää. Tieto Virginiestä vain lisää tunnekuohua teoksen edessä.Edelfeltillä on paljon teoksia, joista ensinmäkemältä näkee yksin kauneuden ja porvarillista harmoniaa, mutta kun perehtyy, teos kertoo myös asioiden toisesta, salaisesta puolesta.
Näin on. Edelfelt on ihastuttavasti vanginnut rakastuneen naisen ilmeen. Virginie lumosi minut täysin, harmi, kun hänestä ei tiedetä enempää. Eikä pikku-Edelfelteistä...
Taidehistoriallinen tutkimus etenee, ehkä joskus vielä saamme lisätietoa. Heikki Honkala kirjoitti muuten juuri Delacroix'sta, ja hieman myös 'Vapaus johtaa kansaa' työstä ks http://taidehistoriaa.blogspot.com/
Lähetä kommentti