Helene Schjerfbeck ja asetelmat

Schjerfbeck: Suopursuja

Helene Schjerfbeck (HS, 1862-1946) on kansainvälisesti kenties tunnetuin suomalainen taiteilija, joka maalasi uransa aikana yli 1000 teosta. Omakuvia taiteilija maalasi yhtäjaksoisesti noin 60 vuoden ajan, nämä kuvat lasketaan taiteilijan tuotannon parhaimmistoon ja maailmanlaajuisestikin taidehistorian merkkiteoksiksi.

HS löysi vasta 1900-luvun alussa itselleen ominaisimman maalaustyylin, ja murretun, himmeän pastillivärimaailman. HS tunnetaan askeettisesta värinkäytöstä, puhtaat värit eivät kiinnostaneet häntä. "Väri ei luonnossa koskaan ole puhdas, paitsi sateenkaaressa, joka ei olekaan kaunis.", hän kirjoitti.

Historiaan jäävän taiteilijan tunnistaa usein siitä että hän luo jotain uutta, eikä jäljittele ketään. Vaikka HS sai vaikutteita monilta taiteilijoilta ja aikansa eri tyylisuunnista, hänet voi lukea lähinnä modernistiksi. Mutta hänen ominta tyyliään, joka kehittyi 1900-luvulla, ei voi luokitella suoraan mihinkään ismiin. HS:n maalaustapa oli syntetistinen, ja osin hänen voi katsoa ottaneen vaikutteita symbolismista, mutta muistakin aikansa tyylisuunnista.

Taiteilijalla oli tarve omaan ilmaisuun, jossa tärkeitä asioita olivat mm. ihmissielun ja tunteen etsiminen, kauneus, esteettisyys ja henkisyys. HS:n teoksista välittyy usein melankolisuus, hartaus ja hiljaisuus.

Asetelmat ja HS

HS maalasi asetelmia jo opiskeluaikanaan harjoitellakseen  ja ne säilyivät hänen tuotannossaan aina vanhuuteen asti. 1880-luvulla HS maalasi mm. realistisia sipuliasetelmia. Myöhemmissä asetelmissa aiheena on usein lähes koko kuva-alan vievä hedelmäkulho tai maljakko joissa on kukkia

HS:n asetelmat ovat esteettisiä ja taiteilijan näkökannalta niiden avulla oli mahdollista harjoitella maalausta, perspektiiviä, värejä ja muotoja.

Taustat ovat usein himmeän pastillisia väripintoja, tai mustanharmaita. HS teki  mieleenpainuvia kukka-asetelmia mm. atsaleoista, suopursuista, kieloista ja vuokoista, ja hän kuvasi usein kukinnan tai hedelmän elämänkaaren viimeistä vaihetta.

Vihreä asetelma, 1930

Teos kuvaa ylikypsiä päärynöitä. Päärynäaihe säilyi HS:n asetelmissa 20-luvulta loppuun asti. Teoksessa näkyvät mustat ääriviivat. Piirustus oli HS:lle tärkeää ja työn perusta, joten usein se kuultaa valmiista teoksesta, kuten tästäkin.