Helene Schjerfbeck:Pukukuva II

Taimi Lilja




Helene Schjerfbeck:Pukukuva II

 



















Tyttö istuu oikealle kääntyneenä käsinojattomassa kertaustyylin pehmustetussa uusrokokootuolissa. Tuoli lienee kuulunut Helene Schjerfbeckin (HS) kodin irtaimistoon. Ympyrää pöydällä on tulkittu appelsiiniksi tai pullaksi. Niin tai näin, ympyrä on mielenkiinnon herättävä ja kaunis sommitelmallinen elementti.

Valo osuu malliin edestä oikealta. Katse on suunnattu suoraan katsojaan, HS:lle läheiset ja luotetut mallit saivat katsoa häneen työskentelyn aikana. Tytön valaistut kasvot ovat silti huomiota herättävän valkoiset, mikä toistuu monissa HS:n maalauksissa. Vaaleiden kasvojen kerrotaan viittaavan antiikin ihailuun ja marmoripatsaisiin, modernistien suosimiin japanilaisiin valkaistuihin naisten kasvoihin tai jopa kristilliseen puhtaussymboliikkaan.

Naismalli on tunnistettu, hän on taiteilijan ystävä, hyvinkääläinen leipurin tytär Taimi Lilja. Teoksen värit edustavat schjerfbeckmäistä asketismia. Ne ovat himmeitä, harmaata ja harmaaseen kääntynyttä lilaa, vihreää ja mustaa. 

Taustapöydällä on pöytäliina, jonka raidat ovat himmeää roosaa, ja purppuranpunaisia kukkia maljakossa. Appelsiini, tai pulla, näyttää ensikatselmuksella kirkkaan oranssilta, mutta läheltä katsottuna se on enemmänkin ruskeaan taittavaa, sinapinruskea, tai ihan pullan värinen. 

Omaa tulkintaa

Mieleeni juolahti että kenties purppuranpunaiset kukat oikeassa kulmassa, maljassa, ovat liljoja, symboloimassa mallia, hänen sukunimensä Lilja mukaan. Purppuranvärinen lilja on harvinainen, mutta löysin sellaisen, Aasialaisesta kerrostetusta lajikkeesta nimellä Ceres purple lily, 'Cereksen purppuralilja' väri ja muodot täsmäävät maalaukseen. HS maalasi paljon kukkia ja käytti niistä myös latinankielisiä nimiä. Ainakin suopursuja hän nimitti latinaksi 'Ledumeiksi'.

Ceres oli antiikin Rooman viljan ja kasvun jumalatar, antiikin Kreikassa häntä vastasi Demeter. Jumalattaren rooli viljan vartijana tuo hauskasti yhtymän mallin leipuri -perheeseen. Pohdin olisiko taiteilijan tarkoitus ollutkin maalata ystävänsä Taimi Liljan kuvaan Ceres-liljoja, mutta en löytänyt asiasta tutkimustietoa. Lukijat, älkää pitäkö tätä omaa kukka-jumalatar tulkintaani oikeana tietona, myös taidehistorian opettajani suhtautui siihen perustellun epäilevästi.

Kun katsoo Taimi Liljan muotokuvaa, hänestä ei kuitenkaan tule ensimmäiseksi jumalatar mieleen, hän on minusta hyvin tyypillinen Schjerfbeckin naiskuva. Nuori nainen vaikuttaa ujolta, vaatimattomalta ja varautuneeltakin, aivan kuin ei haluaisi poseerata. "Jos ihminen on vaatimaton ja nöyrä, silloin hän on kaunis.", kerrotaan taiteilijan ajatelleen.

Teoksen toisinnot

 

HS teki samasta aiheesta uudet versiot, öljymaalauksen ja litografian vuonna 1938. Kuvasta otettiin 90 kappaleen painos, joista osaan HS lisäsi pastellikoristeita. Painokuva on peilikuva alkuperäisestä työstä, mikä johtuu kenties siitä että se olisi pitänyt piirtää painolevyihin peilikuvana, mutta HS koki, että hän ei kyennyt sellaiseen.

Pukukuva II  -teos on juuri nyt esillä Ateneumin kokoelmanäyttelyssä 3. kerroksessa.

Maalausten värit ja aito olemus eivät mitenkään pääse esille ja edukseen nettikuvissa, yllä oleva valokuvan valokuvani on vielä normaaliakin huonompi kuva tästä  mestariteoksesta.