Ulos maasta vaan, itsevaltias Hosni Mubarak. Matkustin muutama vuosi sitten Egyptissä, kun maa eli vahvasti Mubarakin itsevaltiasaikaa. Ihmettelin sitä henkilökulttia, jonka Mubarak oli itsestään rakentanut,edes tavallisena turistina en voinut olla sitä huomaamatta.
Kun yritin jutella egyptiläisten kanssa maan hallinnosta, he kohauttivat hartioitaan, näyttivät surullisilta eikä heitä kiinnostanut avata aihetta ulkolaiselle. Kukaan ei uskaltanut kritisoida hallintovaltaa. Tuolloin egyptiläisillä ei ollut vaihtoehtoa ja länsimaatkin hyväksyivät Mubarakin ei-demokraattisesti ylläpidetyn valta-aseman.
Matkalla oli ilo vierailla paljon puhutussa Kairon egyptiläisessä museossa. Oli liikuttavaa lukea Helsingin Sanomista,kuinka tavalliset ihmiset suojelevat museota rikollisilta, jotka yrittävät hyötyä maan mellakoista ja ovat murtautuneet museoon hajottaen esineitä ja tuhoten muumioita.
Katso video museoon tehdystä vandalismista:
![]() |
| Ihmiset suojelevat museota Kairossa |
Museo
Museo on suuri ja täynnä Egyptin korkeakulttuurin vanhoja aarteita.Yksi päivä ei riitä esineiden katsomiseen.
Suomalaisittain museon turvallisuusasiat olivat retuperällä.Oppaamme Jussi kertoi, että museosta voi tuosta vaan hävitä tavaraa esim, siivooja voi viedä sieltä kipon kotiinsa, eikä kukaan noteeraa. Onhan siellä tuhansia kippoja, mutta kauhistutti tuo välinpitämättömyys. Ehkäpä asiat ovat tänään paremmin kuin silloin.
Museon muumiot
![]() |
| Ramses II:n muumio, 1213 eKr |
Egyptissä on tuhansia muumioita, mutta vanhojen hallitsijoiden muumioilla on erityisasema kansan sydämessä. Kun faaraoiden muumioita siirrettiin aikoinaan Kairon museoon, ihmismassat seisoivat kadunvarsilla odottamassa kulkuetta, osoittamassa kunnioitustaan maansa entisille hallitsijoille heidän viimeisimmällä matkallaan.
Museon taideaarteet
![]() |
| Kultainen naamio Tutankhamon, 1340 eKr |
Tutankhamonin sargofagissa oli 7 eri kerrosta. Lähinnä ihoa ollut sargofagi ja sen naamio (kuvassa) on täyttä kultaa.
Minuun tekivät ison vaikutuksen nuo 3500 vuotta vanhat esineet, jotka silti ne olivat kuin aivan uusia. Nehän lojuivat pimeässä kuivassa huoneessa nämä kaikki vuodet. Mieleen jäi mm. faaraon matkasänky, sängyssä oli myös saranat. Esineet, korut, rattaat ja aseet olivat taidokasta työtä, sellaista jota tänään ei enää tehdä.
![]() |
| Tutankhamonin valtaistuin 1340 eKr. Puuta, kultaa, hopeaa, jalokiviupotuksia. Hopea oli tuolloin kultaa arvokkaampaa. |
Lasiesineistöä museossa on paljon, sillä Egyptissä valmistettiin lasia jo 4000 eKr.
Museon patsaat
Museossa on tuhansia patsaita ja kivitöitä, olihan kivi muinaisen Egyptin ja nykyisenkin runsain luonnonvara. Huvittava näky on maailman suurimman pyramidin, Kheopsin pyramidin, rakentajafaaraon patsas. Ainoa faarao Kheopsista jälkimaailmalle säilynyt patsas on pienen pieni, vain tulitikkurasian kokoinen.
![]() |
| Prinssi Rahotep ja hänen vaimonsa Nofret, 2850 eKr Korkeus 120 cm |
Videoita:
Muinaisen Egyptin taidetta
Vierailu museossa
Tutankhamonin elämä





2 kommenttia:
Kiva blogi sulla. Kiinnostava aikuisen naisen tyyliblogi. toivottavasti jatkat tätä vielä piiitkään!
Kiitos postiviisesta ja mieltä lämmittävästä palautteestasi.
Lähetä kommentti