Mitä ovat Ravennan mosaiikit

Esittelen, mitä ovat Ravennan mosaiikit.




Keisarinna Theodora, osa mosaiikista, 500-luku,  Ravennan San Vitale kirkko

 Antiikin Rooma hajosi kahteen osaan 300-luvulla, Itä- ja Länsi-Roomaan.

Bysantin eli Itä-Rooman valtakunnan (v. 320-1453) aikana Italian Ravennan kaupungista  kehittyi varhaiskristillisen taiteen tärkeä keskuspaikka.

Itä-Rooman pääkaupunki oli Konstantinnopoli (nyk. Istanbul). Kristinusko oli valtionuskonto,  valtion ensimmäinen keisari Konstantinus oli myös ensimmäinen roomalainen kristinuskoon kääntynyt hallitsija.

Bysantin taide on pääosin kirkkotaidetta. Taiteen muotoja olivat mosaiikkityöt, seinämaalaukset, ikonit ja kirkollisesineistö ja bysanttilainen kirkkoarkkitehtuuri.

Bysantin taide sisältää kristillistä symboliikkaa ja sitä on luonnehdittu hierarkiseksi, hengelliseksi ja jäykäksikin. Taiteessa kuvattiin Kristusta ja muita pyhiä hahmoja usein suoraan edestäpäin. Hahmojen esitystapa on yksinkertainen, esim. perspektiiviin ei kiinnitetty huomiota.

Hallitsijat asettivat usein itsensä samaan kuvaan pyhien hahmojen kanssa. Tämä oli oman aikansa propagandaa, jolla pyrittiin osoittamaan kansalle vallan jumalallinen oikeutus. Kuvassa yllä keisarittaren pään ympärillä onkin pyhimyksen sädekehä. Kansa osasi kapinoida jo tuohon aikaan, eli keisareilla syytäkin oli yrittää vahvistaa omaa asemaansa.

Bysantti hajosi 1453, kun muslimiuskoiset  ottomaanit valtasivat Konstantinnopolin. Bysanttilainen taide ei silti hävinnyt, Venäjä jatkoi ja kehitti sitä ortodoksisen kirkon perinteenä. Bysanttilaisen taiteen henki elää  yhä ortodoksikirkon ikoneissa ja pyhimyskuvissa. Myös Venäjän keisarin valtaa symboloiva  kaksipäinen kotka oli aiemmin bysantin keisarin hallitsijatunnus.

Mosaiikki
Lasinpaloista tehdyt mosaiikkityöt olivat vaativia ja pitkäkestoisia valmistaa ja hyvin arvokkaita. Kaikkein kalliimpiin mosaiikkeihin lisättiin läpinäkyvän lasinpalan taakse aitoa kultaa. Kuvat olivat vaikuttavia kynttilänvalolla valaistussa, hämärässä kirkossa.

Bysantin ajan mosaiikkitöitä 500-luvulta alkaen on säilynyt eri kirkoissa vaihtelevasti. San Vitalen (valmistui v.548) basilikakirkon vanhat mosaiikkityöt ovat poikkeuksellisen hyvin säilyneitä.

Katso esitys Ravennan San Vitalen mosaiikeista:

Keisarinna Theodora, mosaiikki 500-luku, Ravenna San Vitale



Johannes Kastaja ja Jeesus, mosaiikki Choran kirkossa Istanbul, n. 1300-luvulta



























Bysanttilaisia mosaiikitaidetta löytyy myös mm. Hagia Sofiasta ja Choran kirkosta, molemmat kirkot sijaitsevat Istanbulissa.